HS-raati suosisi hoitajia palkankorotuksissa

Vastakkainasettelu opettajien kanssa herättää ihmetystä

 Tasan 70 prosenttia HS-raadin vastaajista ratkaisisi kunta-alan palkkakiistan antamalla hoitoalan työntekijöille muita kuntatyöläisiä selvästi suuremmat korotukset. 15 prosenttia vastustaa suurkorotusten kohdentamista vain hoitajille, vaikka useimmat vastaajat tässäkin joukossa pitivät hoitajien palkan pienuutta vakavana ongelmana. Saman verran oli niitä, jotka eivät halunneet ottaa asiaan kantaa.

Palkkakiista nostaa esiin kysymyksiä työn arvosta ja palkkaerojen oikeudenmukaisuudesta.

Hoitajaliitot katsovat jäsentensä olevan niin syvässä palkkakuopassa, että he tarvitsevat muita aloja suuremman korotuksen. Kysymys on toisaalta kiristänyt työntekijäliittojen välejä: etenkin opettajien ammattijärjestö OAJ on taas vaatinut tiukasti jäsenilleen samoja korotuksia kuin hoitajille.

Monet vastaajat arvostelevatkin ammattiliittojen välistä vastakkainasettelua – tai suoranaista kateutta järjestöjen välillä.

"On ovelaa vallankäyttöä usuttaa koulutukseen ja vastuuseen nähden matalapalkatut alat eli opettajat ja hoitajat toisiaan vastaan. Energia kuluu keskinäiseen kinaan", sanoo kirjailija Leena Lehtolainen.

Muusikko A. W. Yrjänä pitää tragikoomisen, että selkeä tasa-arvopoliittinen uudistus on jäämässä liittojen keskinäisen kateuden jalkoihin: "Periaatteena tuntuu olevan, että jokainen saa lopulta täysin merkityksettömän kokoisen palan kakusta"

"Ammattiyhdistysten ja koko työmarkkinalaitoksen problematiikka on tässä onnettomassa kysymyksessä paljastunut syvemmin kuin koskaan ennen", arvioi professori Riitta Nikula.

Hoitajien palkankorotus voisi toisaalta auttaa myös muiden alojen työntekijöitä, uskovat jotkut.

Professori Martti Koskenniemi muistuttaa, ettei kaikkia epäkohtia voida poistaa samanaikaisesti. "Hoitajien palkan nostamisen jälkeen onkin poliitikoilla velvollisuus antaa lupaus opettajien palkan nostamisesta."

"Jos hoitajat nyt onnistuvat, saattavat opettajatkin viimein lähteä marssille, huomenissa", arvioi kapellimestari Atso Almila.

Jo vaalipuheiden perusteella hoitajilla on oikeus suureen korotukseen, sanoo kustannuspäällikkö Jan Erola. Hän huomauttaa, että Iltalehden viime helmikuussa tekemässä kyselyssä kaikki puolueet keskustaa lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että sairaanhoitajien kuukausipalkkaa pitää korottaa vähintään 500 eurolla.

"Hoitajat ovat palkkansa ansainneet, koska luvattu on", vaatii myös Erolan kollega Harri Haanpää.

Hoitajien roimaa palkankorotusta puoltavat myös käytännölliset syyt.

"Tulevaisuudessa tarvitaan väestön ikääntymisen takia hoitoalalle enemmän käsiä ja silmiä. Niitä ei saada, ellei palkkaus ole korkeampi", arvioi museonjohtaja Juha Kuisma.

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo tuo esiin, että hoitajien ammattitaidolla on enemmän kysyntää kuin opettajien ammattitaidolla.

"Jos hoitajien palkat eivät nouse julkisella alalla, parhaat hoitajat hakeutuvat yksityiselle puolelle tai ulkomaille."

Työvoimapula on erityisesti hoitoalan uhka, muistuttaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

"Nykyisiä palkkaeroja ei ylipäänsä pysty selittämään millään rationaalisilla oikeudenmukaisuusvertailuilla, vaan palkka määräytyy käytännössä sen mukaan, millä hinnalla tehtävään saadaan riittävän päteviä ihmisiä."

Useimmat vain hoitajiin kohdistettua korotusta vastustaneet pitivät hoitajien vaatimuksia ymmärrettävinä tai jopa kannatettavina, mutta muistuttivat, että matalapalkkaisia on muissakin kunnan töissä.

Galleristi Ilona Anhava arvioi, ettei hoitajien palkkataso ole muihin naisvaltaisiin aloihin verrattuna kohtuuttoman huono. "Sen sijaan työ on monin tavoin liian raskasta. Hoitajien määrää työpaikoilla pitäisi lisätä, jotta he jaksaisivat", hän ehdottaa.

Tutkija Leena-Maija Rossin mielestä kunta-alalla pitäisi ylipäänsä korottaa naisvaltaisten, koulutusta vaativien alojen palkkoja.

"On käsittämätöntä, että alojen sukupuolittuminen mies- tai naisvaltaisiksi vaikuttaa edelleen monilla aloilla palkkaukseen enemmän kuin työn vaativuus ja kouluttautuminen", hän toteaa.

"Kuntasektori ei voi olla loputon lypsylehmä, josta riittää jaettavaa oikealle ja vasemmalle aina poliittisten suhdanteiden muuttuessa", lataa professori Laura Kolbe. Hänen mielestään vaalipopulismi ei ole hyväksi tasa-arvotavoitteille.

HS-raati on Helsingin Sanomien kokoama yli sadan tieteen, taiteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi