HS-raati tyrmää äänestysiän alentamisen

Lähes kaksi kolmasosaa HS-raadin vastaajista pitäisi äänestysiän nykyisellään, 18 vuodessa. Reilu viidennes antaisi 16 vuotta täyttäneille äänioikeuden kaikissa vaalissa.

Oikeusministeriössä selvitettävänä oleva ehdotus kuntavaalien äänioikeusikärajan laskemisesta saa puolelleen 8 prosenttia raadin jäsenistä.

Äänestysikärajan laskeminen tekisi vaaleista entistä enemmän gallupien tai Idols-kisojen kaltaisia, arvioi Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn. Hän haluasi jättää alaikäisille "kasvamisen ja kehittymisen rauhan".

"Ikärajan laskeminen on liian helppo ratkaisu vaikeaan ongelmaan", arvelee Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen.

Professori Kimmo Rentola epäilee, lisäisikö äänestysikärajan laskeminen nuorten kiinnostusta politiikkaan ja äänestämiseen. "Aikuistumisen ja vastuullisuuden kannalta voi olla hyväksi, että on tietty selvä yleinen kynnysikä."

"Kun nuoruus muutenkin loppuu nykyisin vasta 37 vuoden iässä, olisi järjenvastaista antaa 16-vuotiaiden äänestää", pohtii kirjailija Riina Katajavuori. "Pelottaa ajatella, ketä ja mitä he haluaisivat äänestää, jos äänestäisivät."

Muusikko A. W. Yrjänä ennustaa, että äänestysiän alentaminen laskisi äänestysprosenttia ja toisi edustajiksi vielä nykyistä enemmän ihmisiä, jotka ovat politiikassa mukana vääristä syistä.

"Vaikka uskon nuorten kriittisyyteen, en luota heidän vastustuskykyynsä mitä tulee räikeään kampanjointiin."

Teini-ikäisten näkökulma on heidän psykologisesta kehitysvaiheestaan johtuen usein yhteisönvastainen, huomauttaa kuvataiteilija Silja Rantanen.

"Sekä tiedotusvälineet että puolueet näkevät teineissä kapeasti rajatun osan siitä mitä he ovat, heidän välinearvonsa."

Itävallassa äänestysikää laskettiin viime vuonna. 16-vuotiaat pääsivät ensi kerran uurnille viime sunnuntain parlamenttivaaleissa, joissa oikeistopopulistiset puolueet menestyivät hyvin.

Nuorten äänestyskäyttäytymistä kutsutaan Itävallassa hiihdonopettajasyndroomaksi, tietää kirjailija Anja Snellman.

"Se tarkoittaa, että nuorimpiin äänestäjiin vetoavat ruskettuneet, leveästi hymyilevät valkohampaiset nuorekkaat miehet, joilla on raflaavia mielipiteitä ja hulppeita lupauksia."

Professori Yrjö Juhani Renvall näkee Suomen äänestysiän alentamispyrkimyksissä puoluepoliittista taktikointia.

"Jos politiikka ei nuoria kiinnosta, poliitikko näkee syyllisen katsomalla peiliin, ei vilkuilemalla lapsiin", säestää professori Seppo Zetterberg.

"Kun politiikan tilaus ja äänestäjien määrä hiipuu, on lisäkertoimia haettava suojattomien suunnasta", ivaa kirjailija Juha Seppälä.

16-vuotiaille pitäisi antaa äänioikeus, vaatii semiootikko Vaula Norrena.

"16-vuotiaat ovat juuri siinä iässä, jolloin maailmankuvan muodostaminen on kiihkeästi käynnissä, erilaisia ideologioita ja arvomaailmoja vertaillaan ja väitellään siitä, mikä on oikein, mikä väärin. Tämä jos mikä on politiikan perimmäinen olemus."

"Eikö demokratiaan kuulu, että siinä eri ihmisryhmien itsekkäät lähtökohdat asetetaan vuoropuheluun", kyselee mediatutkija Juha Herkman.

"Nykyään politiikka on varsin keskiluokkaista ja keski-ikäistä."

Hätä nuorten värväämisestä ääriryhmien taakse on kirjailija Leena Lehtolaisen mielestä nuorison aliarviointia.

"Kyllähän yli 18-vuotiaatkin todistettavasti äänestävät populistisia ehdokkaita."

Kuntavaaleissa ikärajan laskemista ja sen vaikutuksia voitaisiin kokeilla, ehdottaa museonjohtaja Markku Valkonen.

"Kiinnostus yhteisiin asioihin voitaisiin herättää kun useimmat nuoret vielä ovat koulussa, jos koulut satsaavat tiedotukseen", kaavailee Hufvudstadsbladetin ex-päätoimittaja Max Arhippainen.

Ohjaaja Atro Kahiluoto pitää kuntavaaleja kaikkein monimutkaisimpina ja vaikeimmin hahmotettavina vaaleina. Museonjohtaja Juha Kuisma karsastaa "vanhana teiniliittolaisena" politiikan tuomista kouluihin ja oppilaitoksiin.

Äänestysikärajaa pitäisi nostaa 20 vuoteen, ehdottaa muusikko Tommi Liimatta. "Sitä nuoremmat asuvat usein vielä kotona, eivätkä tiedä arvioida itsellisen elämän rajoituksia, saati ehdokkaiden ajamien asioiden sisältöjä."

Esseisti Antti Nylén laskisi naisten äänestysikää 16 vuoteen ja nostaisi miesten ikärajaa 23 vuoteen, "koska on yleisesti tunnettu tosiasia, että naaraspuolisilla ihmisillä on enemmän ja varhemmin älyä ja ymmärrystä päässä".

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi