HS-raati uskoo ihmeisiin

Ihmeet ovat mahdollisia, sanoo 59 prosenttia HS-raadin vastaajista. Mahdottomuuksien joukkoon ihmeet lukee vastaajien neljännes.

Kysymyksen johdannossa ihmeiksi määriteltiin asiat, joille ei ole selvää tieteellistä tai rationaalista selitystä.

Ihmeet ja tiede eivät ole ristiriidassa keskenään, mutta niiden tapa hahmottaa maailmaa on erilainen, sanoo visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä.

"Tiede luo turvallisuuden tunnetta, kun se tarjoaa selityksiä selittämättömälle. Maailma, jota tarkastellaan ihmeiden kautta, ei tarjoa tällaista turvaa."

Tiede ymmärretään viestinnän tutkija Anu Kantolan mielestä usein väärin selvien, yksiselitteisten ja ehdottomien totuuksien tuottajaksi. Tieteen ydin on varmoina pidettyjen asioiden jatkuva kyseenalaistaminen, hän perustelee.

"Ihmiskunnan monisäikeisen historian valossa uuden ajan vankkumaton usko tieteen ja rationaalisuuden kaikkivoipaisuuteen on sinänsä jo ihme", heittää museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén.

Empiirisen tieteen kannattajanakin elokuvatutkija Antti Alanen myöntää, että monet asiat jäävät vaille selvää tieteellistä tai rationaalista selitystä.

"Rakkaus elämän näkymättömänä päävoimana, Platonin ja Freudin eros, on näkymätön liikuttaja, joka ei ehkä ole kaukana siitä, mitä uskonnot kutsuvat Jumalaksi."

Ihmeitä ovat myös olemassaolo ja elämä, täydentää professori Juha Sihvola.

"Runous on suuri ihme, ja ihmeistä suurimpia ovat armo ja anteeksianto, mutta suurimpana kaikista rakkaus."

Ihme on kokemuksellinen juttu, sanoo professori Erik Söderblom.

"Kevään saapuminen – valon paluu, auringon ylösnousemus – on joka vuosi yhtä ihmeellinen tapahtuma."

Värien vuorovaikutus on niiden lainalaisuudet tuntevalle taiteilijallekin ihme, kertoo kuvataiteilija Silja Rantanen.

"Keinojen tuntemus ei poista ihmettä, vaan pikemminkin voimistaa sitä."

"Vaikka minulle selostetaan kymmeneen kertaan miten ja miksi pyörä pysyy pystyssä, se on ja pysyy minulle ihmeenä, ja pyöräillessäni tunnen olevani melkein ylimaallinen olento", hehkuttaa kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen.

Ihme tapahtuu, kun ihminen voittaa ylpeytensä ja kostonhalunsa ja pyytää toiselta anteeksi, tai kun ihminen toimii epäitsekkäästi vaikka se saattaa vahingoittaa häntä itseään, pohtii kirjailija Claes Andersson.

Ihmetys maailmankaikkeuden äärellä on suomentaja Kersti Juvan mielestä tervettä nöyryyttä, sokea rationaalisuuden ihailu melkoista hybristä.

"Kyllä Jumalaa mokoma naurattaa."

Maailman ehdoton enemmistö uskoo kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka tekee ihmeitä, sanoo historiantutkija Markku Ruotsila.

"Tämä on fakta, ei vain uskon asia, eikä tämä fakta ole katoamassa mihinkään, niin paljon kuin ateistit sen katoamista haluaisivatkin."

Islam ei nojaa ihmeisiin eikä juutalaisuuskaan niistä riipu, mutta kristinusko perustuu kokonaan ihmeille, väittää Books from Finlandin päätoimittaja Soila Lehtonen.

"Surullista on se, miten 'rationalistinen' aikamme houkuttelee myös uskontoon liittyvien, ihmeinä pidettyjen tapahtumien 'selittämiseen'."

Ihmeitä ei tapahdu, linjaa galleristi Ilona Anhava.

”Sen sijaan voi tietysti olla paljon luonnollisia tapahtumia, jotka tulkitsemme yliluonnollisiksi, koska emme ymmärrä miten ne tapahtuvat.”

Tiedon määrästä riippuu, käsitetäänkö jokin ilmiö ihmeeksi, toteaa kirjailija Kaari Utrio.

”Minulle ei tapahdu ihmeitä, koska en usko niihin. Keskiajalla tapahtui ihmeitä, koska ihmiset tiesivät niitä tapahtuvan.”

Luonnonlakien kumoutumisesta liikkuu vain huhuja, sanoo professori Kari Enqvist.

”Harvinaisuus puolestaan heijastaa usein ihmisten kyvyttömyyttä ymmärtää todennäköisyyksiä. Jos tapahtuman todennäköisyys on vaikkapa yksi triljoonasta, sen tapahtuessa kuvittelemme todistavamme ihmettä.”

Professori Mikko Lehtonen uskoo vain tämänpuoliseen.

”Tosin sublunaarisessa eli kuunalisessa maailmassa tapahtuu suuriakin ihmeitä, kuten se, että joku voi ansaita eläkettä yli 40 000 euroa kuukaudessa.”

Tieteellinen tutkimus ei tällä hetkellä tue yliluonnollisen olemassaoloa, mutta sekin saattaa muuttua, arvelee muusikko Maija Vilkkumaa.

”Kvanttifysiikka on jo horjuttanut tiedemiesten käsityksiä materiasta ja sen ominaisuuksista.”

Elämän parhaat asiat perustuvat erityisyyden ja ainutkertaisuuden kokemukseen, jolle todellisuus sellaisenaan ei anna katetta, pohtii teologi ja tietokirjailija Petri Merenlahti.

”Kenenkään syntymä, alkava ihmissuhde tai pelastuminen kuolemanvaarasta ei oikeasti ole käänteentekevä poikkeus maailmankaikkeuden kurssissa, mutta siitä huolimatta ihminen, joka ei pysty tuntemaan niin, on kadottanut sielunsa.”

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi