HS-raati uskoo lujasti Suomen itsenäisyyteen

Kolme neljästä HS-raadin vastaajasta uskoo, että Suomen itsenäisyysjulistuksessa mainitut itsenäisyyden ja vapauden ihanteet pätevät maassa yhä – ainakin suhteutettuna nykyaikaan ja -maailmaan.

18 prosenttia vastaajista katsoo, että 90-vuotias Suomi ei ole itsenäinen ja vapaa maa. 7 prosenttia ei ottanut kantaa.

Monet pohtivat, miten Suomen EU- ja Emu-jäsenyydet sekä itänaapurin muutos Neuvostoliitosta Venäjäksi ovat vaikuttaneet itsenäisyyteen.

"EU-kritiikistä huolimatta tosiasiallinen itsenäisyys on koko ajan vahvistunut. Valuutta ei ole keinottelun armoilla ja suhde Venäjään normalisoitunut. Kansanvallan takia aidosti itsenäisten kansalaisten määrä on suurempi kuin koskaan", sanoo Sarka-maatalousmuseon johtaja Juha Kuisma.

Espoon nykytaiteen museon EMMAn johtaja Markku Valkonen katsoo Suomen olevan nyt itsenäisempi ja vapaampi kuin koskaan aikaisemmin. Hän ei mittaisi vapautta ja EU:n säätelymekanismeja perussuomalaisten johtajan Timo Soinin asteikolla.

"Ehkä samalla asteikolla kaikkein itsenäisin maailman valtioista on Pohjois-Korea, mutta silloinkin 'itsenäisyydestä' voi nauttia ainoastaan johtava roistokopla."

Kirjailija Leena Lehtolaisen mielestä suomalaiset ovat hämmästyttävänkin itsenäisiä.

"Globaalitalous ei aiheuta ongelmia pelkästään Suomelle, mutta toki se ohjailee myös meidän politiikkaamme, samoin maantieteelliset realiteetit eli sijaintimme Venäjän naapurissa."

Itsenäisyys ja vapaus ovat silti suhteellisia arvoja, muistuttaa ohjaaja Atro Kahiluoto.

"On esimerkiksi kysyttävä, onko valta itsenäisessä ja vapaassa Suomessa itsenäisellä ja vapaalla kansalla vai paremminkin esimerkiksi itsenäisellä ja vapaalla taloudella tai itsenäisellä ja vapaalla EU:lla?"

Kansallisvaltion itsenäisyyden tärkein mittari on Kahiluodon mukaan se, että eduskunnalla on täysi vapaus päättää sodasta ja rauhasta. Toisaalta hän kysyy, onko kansallisvaltio jo väistyvä ihanne.

Kansallisuusaatetta on kokeiltu vasta pari vuosisataa, eikä ole mitään takuita että se kestäisi paljon kauempaa, pohtii ohjaaja Eero-Tapio Vuori.

Perhetutkija Anna Rotkirch muistuttaa, että kansalaisvapaudet ovat vielä voimassa ja Suomella on vielä teoreettinen mahdollisuus irtaantua EU:sta. Täysin itsenäinen Suomi ei enää hänen mielestään ole.

"Suomalaisten mahdollisuus perehtyä ratkaisevan tärkeisiin päätöksiin on tällä hetkellä surkea, kuten esimerkiksi EU:n ns. perustuslain surkuhupaisa ratifiointiprosessi osoitti."

Johtaja Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta ei näe ongelmaa EU-sopimuksissa tai rahaliitossa. "Suurempi ongelma maailman kulttuurien moninaisuudelle (itsenäisyydelle) on yhdenmukaistava viihde ja tiedonvälitys", hän kirjoittaa.

Valtio on menettänyt vaikutusmahdollisuuksiaan suhteessa markkinoihin, huomauttaa mediatutkija Juha Herkman. "Samalla kun suorien poliittisten rajoitteiden väheneminen on lisännyt vapautta, vapaus on muuttunut selkeästi lähinnä vapaudeksi kuluttaa."

Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki pahoittelee, että vapauden ajatellaan olevan shoppailua valvontakameroin varustetuissa kiiltävissä ostoskeskuksissa.

Kansallisvaltio saa oikeutuksensa siitä, kuinka solidaarisia sen jäsenet ovat keskenään, sanoo kirjailija Olli Jalonen.

"Röyhkeitten rikastujien Minä-ja-vain-Minulle-Suomi on vapauden irvikuva, jossa ihmiset ja itsenäisyys ovat kauppatavaraa ja välineitä oman edun tavoittelussa."

Huomattava osa suomalaisten elämään vaikuttavista päätöksistä tehdään suuryrityksissä, demokraattisen koneiston ulottumattomissa, toteaa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

"Jos puhelin-, paperi- tai tietokonejätti ärähtää, ei Suomen eduskunnalla tai hallituksella ole juurikaan liikkumavaraa."

Ny Tidin päätoimittaja Patsy Nakell moittii, ettei Suomessa arvosteta yhteistyökykyä.

"90-vuotiaan pitäisi jo tajuta että itsenäisyys ilman yhteistyökykyä ja vapaus ilman velvollisuutta ja vastuuta ovat infantiileja illuusioita."

Niin sanottu kansallinen kulttuuri on kudottu kosmopoliittisista aineksista, muistuttaa mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen.

"Maamme-laulun sävelsi muuan saksalainen Pacius. Kansallisromantiikka oli kosmopoliittinen liike. Sibelius ei ollut 'suomalainen', vaan eurooppalainen säveltäjä."

Kirjailija Tuomas Kyrö koukkaa lapsuuden lumisotaleikkien kautta Mannerheimin miekantuppipäiväkäskyn retoriikkaan.

"Lumisotilaat! Se kamara, jolla astutte, on ostamisen ja myymisen kyllästämää, epäpyhää maata. Meidän taloudelliset voittomme tulevat vapauttamaan kasvihuonekaasuja, meidän tekomme luovat Suomelle ja maailmalle suuren, lyhyen tulevaisuuden."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi