HS-raati uskoo suuryritysten kykyyn tehdä hyvää

Tasan 60 prosenttia HS-raadin vastaajista uskoo, että suuryritykset voivat toimia pyyteettömästi ja ajaa muitakin kuin omistajiensa taloudellisia etuja. Vastauksissa ei otettu kantaa siihen, miten yritykset käytännössä toimivat.

Hieman alle kolmannes vastaajista ei uskonut suuryritysten toiminnan eettisiin motiiveihin. Yhdeksän prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

Kysymyksen taustalla oli Helsingin Sanomien ja kehitysapujärjestö Planin tiistaina järjestämä seminaari, jonka pääpuhujaksi oli kutsuttu Afrikan auttajana aateloitu irlantilainen muusikko Bob Geldof. Seminaarin pohjalta tehdyissä kirjoituksissa on pohdittu, miten yritykset voivat kantaa yhteiskuntavastuuta ja mitkä ovat sen perimmäiset motiivit.

Monet raadin jäsenet näkevät yhteiskuntavastuun taustalla myös itsekkäitä syitä, kuten imagonrakennusta ja markkinointia. Yritysten maailmanparannuspyrkimyksiin ei silti suhtauduta kovin kyynisesti.

"Suuryrityksellä on yhteiskunnallisesti, globaalisti, inhimillisesti ja eettisesti laajempi vastuu yhteisistä asioista eikä ainoastaan sijoittajien voiton näkökulma. Isot hoitavat pieniä", toteaa Kuvataideakatemian rehtori Maria Hirvi-Ijäs.

Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén huomauttaa, että suuryritykset tukevat muun muassa kulttuuria tavoittelematta tai saamatta siitä suoraa taloudellista etua. Monipuolinen kulttuuritarjonta on yhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakivi, ja hyvinvoiva yhteiskunta avaa mahdollisuuksia elinkeinoelämälle, hän pohtii.

Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen toteaa, että mesenaattitoimintaa on ollut kautta historian, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä yrityskuvan parantamisen ja voiton kasvattamiseen kanssa.

"Ihmisillä, myös suuromistajilla, on henkisiä arvoja ja tarpeita, halua nauttia vaikkapa taiteesta tai halua auttaa köyhempiä."

Kirjailija Tuomas Kyrön mielestä on samantekevää, mitkä ovat hyväntekemisen motiivit, kunhan hyvää tehdään.

"Onko julkinen terveydenhuolto ilmaista pyyteettömästi vai siksi, että kansalaiset pysyisivät pidempään työelämässä ja tuottaisivat enemmän? Kun pudotan keräykseen lantin, teenkö sen pyyteettömästi vai ostanko hyvää mieltä, lievitänkö syyllisyyttäni, ties mistä?"

Kunnon yrityksen on toimittava eettisesti, sanoo eksegetiikan tutkija Petri Merenlahti. "Yritys ei ole saari, vaan yhteiskuntavastuu kuuluu yrityksille siinä missä muillekin yhteiskunnan toimijoille. Yritys, jolla ei ole moraalia, on moraaliton yritys."

Pyyteettömyys on vaikeasti määriteltävä käsite.

Kotimaa-yhtiöiden toimitusjohtajan Pauli Aalto-Setälän mukaan yhteiskuntavastuun ei tarvitse olla pyyteetöntä. "Biologien mukaan pyyteettömiä eli altruisteja ovat vain valkovuokot."

Kirjailija Juha Vakkuri toteaa, että pyyteellinen yhteiskuntavastuu on vaikea laji.

"Se vaatisi sellaista merkittävää ja moniulotteista analysointikykyä yhteiskunnallisissa asioissa, jota yrityksillä ei välttämättä ole", hän perustelee.

Usko yritysten eettiseen potentiaaliin ei kuitenkaan poista siihen kohdistuvia epäilyksiä. Esimerkiksi kustannuspäällikkö Harri Haanpää pitää eettistä sijoittamista paradoksina. "Vinosti sivusta katsoen se voi tuoda anekauppaa muistuttavan lumekaupan."

"Yhtä hyvin voisi kysyä, voiko kissan opettaa pitämään vanhainkotia hiirille – tietyin edellytyksin voi, mutta sen jälkeen se ei enää oikeastaan ole kissa", vertaa näytelmäkirjailija Juha Siltanen.

Kirjailija Sofi Oksanen muistuttaa, että lapset, eläimet ja Afrikka ovat yritysten avustuksille helppoja kohteita.

"Entä sitten mielenterveysongelmista kärsivät, länsimaiden asunnottomat, alkoholistit, vangit? Minkä yrityksen brändiin sopii sellaisten ryhmien auttaminen, joista ei saa hoivaviettiin vetoavaa suurisilmäistä valokuvaa?"

Raadissa on paljon niitäkin, jotka pitävät eettisen työn ja liiketoiminnan yhdistämistä mahdottomana – esimerkiksi siksi, että osakeyhtiölaki velvoittaa yritykset tuottamaan voittoa omistajilleen.

Yritys on omistajiensa rahantekokone, sanoo valtio-opin professori Matti Wiberg. "Yrityksen johdolla on epäselvä tavoitteenasettelu, jos se osallistuu hyväntekeväisyyteen omistajiensa taloudellisten etujen kustannuksella."

Historiantutkija Markku Ruotsilan mukaan pyyteettömyyden ujuttaminen markkinatalouden mekanismeihin johtaisi markkinatalouden tuhoon. "Kohta ei olisi jäljellä mitään yhteiskunnallisiin sijoituksiin riittävää ylijäämää."

Yrityksiltä ei pidä edellyttää minkäänlaista yhteiskuntavastuuta, jos Suomessa on tehokas ja riittävän korkea yritysverotus, pohtii toimittaja Timo Harakka.

"Ja jahka nämä omistajat maksavat puolestaan mammonastaan riittävästi veroa, heitä ei pidä velvoittaa väkinäisiin hyväntekeväisyysgaaloihin tai Lastenklinikan kummeiksi. Juopotelkoot jahdeillaan kenenkään moralisoimatta."

Kirjailija Riikka Ala-Harja ei pidä siitä, että yhteiskunnan vastuuta sysätään yhä enemmän yrityksille ja kansalaisjärjestöille. Jos vapaaehtoiset hoitavat esimerkiksi asunnottomat ja alkoholistit, poliittiset päättäjät voivat purkaa rakenteita, joilla näitä ihmisryhmiä yritetään auttaa, hän järkeilee.

HS.fi-sivuston lukijoilta kysyttiin viime sunnuntaina päivän kysymyksessä, onko yritysten yhteiskuntavastuu uskottavaa. 83 prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon "ei".

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi