HS-raati uskoo yhä Suomi-designiin

Suomalainen design vetää vertoja hyvälle maineelleen, arvioi 51 prosenttia HS-raadin vastaajista.

Liioiteltuna mainetta, josta kertoo muun muassa Helsingin valinta vuoden 2012 designpääkaupungiksi, pitää 28 prosenttia joukosta.

Muotoilussa Suomi on yksi maailman johtavista maista, vakuuttaa arkkitehti Harri Hautajärvi. Hänen mielestään arkea parantava ja tasa-arvoistava muotoilu kuuluu Suomessa lähes kaikille, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai muotoilustaan kuulussa Italiassa.

"Edelleen iso osa kansasta käyttää ja hankkii Arabian ja Iittalan astioita ja suomalaisten taiteilijoiden suunnittelemia sisustuskankaita ja käyttöesineitä. Tuhannet suomalaiset presidentistä duunareihin aterioivat samanlaisilta, Kaj Franckin muotoilemilta Teema-astioilta."

"Suomessa design ei ole ylemmille luokille kuuluvaa luksusta kuten muualla", säestää tutkija Annamari Vänskä. Hän kiittää myös suomalaisen muotoilun kestävyyttä ja ekologisuutta.

Moderni suomalainen muotoilu ei ole lisännyt ihmisten tasa-arvoa niin paljon kuin aiemmin uskottiin, opponoi kuvataiteilija Silja Rantanen.

Suomi on muotoilun suurvalta, jonka klassinen linja on kestänyt "kansallisromantiikasta modernistiseen pelkistykseen ja tämän päivän revittelyyn", määrittelee elokuvatutkija Antti Alanen.

Muissa länsimaissa ja Kaukoidässä design on "röpelöistä ja rimpsuista", entisissä sosialistimaissa taas ankeaa, kolhoa ja massiivista, moittii semiootikko Vaula Norrena.

"Suomalainen design on puhdasta, positiivisen simppeliä ja mieltä lepuuttavaa, ja se ottaa usein muotonsa ja materiaalinsa luonnosta."

Suomalaisten karhean niukka muotokieli poikkeaa edukseen jopa muusta pohjoismaisesta designista, toteaa koreografi Sanna Kekäläinen.

Hyvää muotoilumainetta on ylläpidettävä samasta syystä kuin puhetta Suomesta Venäjän erityisosaajana, vertaa kansanedustaja Erkki Tuomioja.

"On etujemme mukaista antaa ymmärtää että näin on, mutta tehdä lujasti samalla työtä sen eteen, että käsitykselle olisi katettakin."

Uskottelustrategiaa kannattaa myös kuvataiteilija Hannu Väisänen.

"On totta, ettei Alvar Aallon Paimio-tuoliin voi istua muuta kuin saadakseen välilevyn pullistuman. Mutta saahan Philippe Starckin sitruspuristimestakin ikuisen rannevamman. Ei kumpaakaan kuulu käyttää, niiden tulee olla vain näytillä."

Suomalaisen designin ja arkitodellisuuden välinen suhde on vinoutunut, sillä talousnäkökohdat vesittävät muotoilun, moittii Sirpa Kähkönen.

"Ainoastaan puukko on Suomessa saanut olla kaunis, muulle on riittänyt käyttökelpoisuus."

Suomalaisen muotoilun voima ehtyi 1970-luvun alussa, pohtii neuvonantaja Juha Kuisma.

"Totta kai design saa suurimmat voittonsa suunnitellessaan kännykänkuoria, polkupyöriä, junia, Valmet-traktoreita ja vastaavia. Mutta jos tuotantoa ei ole Suomessa, ei käytetä suomalaisia suunnittelijoitakaan."

Ainakin suomalaiseksi tunnistettavaa muotoilua on entistä vähemmän, suree kolumnisti Johannes Koroma.

"Arkkitehtien omaleimaisuus hukkui rationaalisen rakentamisen pakkopaitaan ja muu taideteollinen muotoilu supermarkettien halpamyyntiin."

Muotoilijoita ei kouluteta tuottamaan hyvää ja halpaa kulutustavaraa globaalimarkkinoille, arvostelee professori Laura Kolbe.

Muotoilijoiden yhteys teolliseen tuotantoon on katkennut, toteaa tietokirjailija Osmo Soininvaara. Hän säälii esimerkiksi suomalaista huonekaluteollisuutta.

"Puusepän taidoissa ei ole moitittavaa, mutta muotoilijan silaus puuttuu."

Nykyisen Suomi-designin saavutuksiin kuuluvat ABC-ketjut, citymarketit, terassien nuhjaantuneet kestomuovituopit ja teollisen ruuan kondomimaiset pakkaukset, ivaa kuvataiteilija Nanna Susi.

Designmaaksi väitelty Suomi on todellisuudessa kahden kauppaketjun ja bulkkituotteiden maa, sivaltaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

Suomalainen design on sirouden vastakohta, sanoo päätoimittaja Matti Apunen.

"Kahvikupin pitää toimia yhtä lailla salongissa ja heinäpellolla, mikä on tietysti järjetön ja niin läpisuomalainen idea. Tuloksena on kahvikuppi, joka kaatuu pellolla ja näyttää taloustyökalulta olohuoneen pöydällä."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi