VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati vaatii Platonin ja Nietzschen opetusta lukioihin

Kahdeksankymmentä prosenttia HS-raadin vastaajista haluaa, että lukiolaiset saavat Platonin Valtiota koskevaa opetusta. Liki yhtä pontevasti raati puoltaa Friedrich Nietzschen käsittelyä.

Filosofian opetuksen sisältö nousi keskusteluun Jokelan koulun tragedian seurauksena. Surmatyöt tehnyt abiturientti viittasi viesteissään Platonin ja Nietzschen teoksiin. Opetusneuvos Pekka Elo opetushallituksesta penäsi Helsingin Sanomissa (HS 18. 11.) opettajilta kriittistä suhtautumista Platoniin ja totesi, ettei Nietzscheen tutustuminen ole välttämätöntä filosofian peruskurssilla.

Monet raadin jäsenet leimasivat opetushallituksen reaktion hätävarjelun liioitteluksi. "Hämmentää, että taas ollaan yhtä kreikkalaista tuomitsemassa 'nuorison turmelemisesta'", toteaa ohjaaja Eero-Tapio Vuori viitaten Sokrateen kohtaloon antiikin Kreikassa.

"Jos koululainen kuristaisi luokkatoverinsa kitarankielellä, kiellettäisiinkö musiikki", kysyy rapmuusikko Steen1.

Kuvataiteilija Silja Rantasen mielestä häiriintynyt ampuja ei saa määrätä opetussisällöistä.

"Opetushallituksen ehdotus tarkoittaisi, että populistisen tulkinnan filosofiankirjoista löytämiä totalitaristisia piirteitä torjuttaisiin opetustyön totalitaristisella valvonnalla."

"Se, mikä on meidän ajallemme mallikelpoista, voi olla muutaman vuosikymmenen kuluttua paheksuttavaa ja sensuroitavaa", muistuttaa johtaja Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta.

"Missään tapauksessa lukiolaisille ei pidä opettaa filosofiaa – siitä voi saada levottomia ajatuksia, jotka haittaavat sopeutumista parhaaseen mahdolliseen yhteiskuntajärjestelmään, Suomeen", ironisoi toimittaja Timo Harakka.

Kirjailija Tuomas Kyrö muistuttaa, että myös biologia, historia ja uskonto herättävät kehitysikäisissä hankalia kysymyksiä, kuten "Miksi?".

Monet pitävät ongelmana sitä, että filosofiaa ylipäätään opetetaan lukiossa liian vähän.

"Ajattelutapojen monipuolisuuden tunteminen on ainoa tuki sitä vastaan, että yksi ajattelutapa saa fanaattisen yliotteen", toteaa näyttelyvaihtokeskus Framen johtaja Marketta Seppälä.

"Suomalainen koulujärjestelmä on painottanut liikaa matematiikkaa ja kovia tieteitä", arvioi ohjaaja Taru Mäkelä.

Hänestä nuoret tarvitsevat filosofiaa "moraalin ja ihmisyyden" ymmärtämiseen.

Kirjailija Jyrki Kiiskinen haluaisi tärkeää vahvistaa koulujen kriittisiä, keskustelevia yhteisöjä eikä jättää Nietzschen oppeja vain "netin hihhuliryhmille".

Kustannuspäällikkö Harri Haanpää ei usko, että opetuksen keinoin tai ainakaan kielloin voidaan estää Jokelan tragedian kaltaisia tapahtumia.

"Maailma ei valitettavasti paljon parane, vaikka pakolliseen opetukseen otettaisiin kaksi kertaa päivässä laulettava Pave Maijasen Pidä huolta."

Kirjailija Juha Seppälä ei usko, että koulu olisi mediayhteiskunnassa ratkaisuroolissa.

"Pitäisikö samalta pohjalta pysyä vain herra Hulot'ssa ja pidättyä Tarantinosta?"

Monet filosofit nähtiin Platonia ja Nietzscheä turmiollisempina. Museonjohtaja Juha Kuisma ja tutkija Markku Ruotsila mainitsevat Karl Marxin.

"Miksi Platon ja Nietzsche olisivat sen 'vaarallisempia' kuin Adam Smith tai Jeremy Bentham, jotka ovat paljon voimakkaammin pönkittämässä väkivaltaan johtavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa", kysyy professori Martti Koskenniemi.

Useimmat Platonin tai Nietzschen pakollisen opetuksen vastustajista vierastavat pakon ajatusta – opettajille haluttiin jättää harkintavaltaa.

Professori Kari Enqvist ihmettelee klassikoiden ylivaltaa. "Nykyihminen luovisi filosofian karikoissa pitkälle lukemalla pelkästään David Humea."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi