VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati valitsi Obaman

HS-raadin niukka enemmistö toivoo, että Barack Obama valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi ensi marraskuun vaaleissa. Hillary Clintonin valintaa toivoo alle neljännes vastaajista.

Republikaanien kisaa johtavaan John McCainiin panee toivonsa vain kolme raadin jäsentä. Toinen republikaaniehdokas Mike Huckabee ei saanut yhtään kannattajaa.

Raati piti demokraatteja selvästi mieluisampana presidenttipuolueena kuin republikaaneja, eivätkä useimmat nähneet Obaman ja Clintonin linjan välillä suuria eroja. Enemmän kiinnitettiin huomiota siihen, millaisen symboliseen arvoon Obaman ihonväri tai Clintonin sukupuoli presidentinvirassa nousisi.

"On hyvin ainutlaatuista että musta mies, jolla on sitä paitsi kenialais-muslimitausta ja jonka keskimmäinen nimi on Hussein, pääsee näin pitkälle ja onnistuu keräämään näin paljon tukea ja – ennen kaikkea – rahaa", sanoo Ny Tidin päätoimittaja Patsy Nakell.

"Uskon vahvasti, että Obamaan henkilöityvää Amerikkaa olisi kiihkomuslimienkin vaikeaa vihata. Mielikuvilla operoivassa maailmassamme Obama muuttaisi Yhdysvaltojen ikonisen ilmeen tavalla, joka olisi ennennäkemätön", toteaa professori Kari Enqvist.

Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen pitää Obaman etuna, että tämä on käynyt koulua islamilaisessa Indonesiassa ja että hänellä on Afrikassa asuva isoäiti. "Häneltä löytyy siis edes hiukan henkilökohtaista kosketuspintaa niihin kahteen asiaan jotka ovat Yhdysvaltojen suurimpia ongelmia."

Toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälän mielestä olisi hauska nähdä Obaman isoäidin ilme Keniasta suorassa lähetyksessä, kun lapsenlapsi hymyilee vastavalittuna Yhdysvaltain päämiehenä.

Professori Anna-Leena Siikalan mielestä Obama on intellektuelli, joka katselee kenialais-, havaijilais- ja indonesialaistaustansa vuoksi tavanomaista amerikkalaista laajemmasta perspektiivistä. "Obaman myötä vanhassa ajattelussa kiinni pysyvä supervallan johto korvautuisi nuorella, uutta etsivällä johtotiimillä."

Obama olisi kirjoittamaton lehti, mutta aidosti Amerikan syvän idean mukainen valinta, pohtii museonjohtaja Juha Kuisma. Hän pitää "barbaarisena" suomalaista tapaa rinnastaa demokraatit vasemmistoon ja republikaanit oikeistoon.

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta pitää Obaman ihonväriä tärkeänä viestinä.

"Paitsi että eihän Obama ole musta! Ehkäpä vaaleaihoinen musta presidentti on täydellinen paketti tekopyhille ja lapsellisille amerikkalaisille. Ja meille muille myös."

Ihonväriin kiinnittää huomiota myös Hillary Clintonia kannattava esseisti Antti Nylén. "Obama ei ole riittävän musta, mutta Clinton on riittävästi nainen", hän toteaa.

Semiootikko Vaula Norrena pelkää, että Obama osoittautuu liian pehmeäksi. "Media rakastaa nyt Obamaa, koska hän on uusi, karismaattinen ja mies. Se ei kuitenkaan kerro mitään kyvystä politikoida, viedä päätökset läpi, johtaa."

Kolumnisti Kirsi Pihan mielestä Clinton on aidompi kuin Obama. "Hän ei yritä teeskennellä pehmompaa kuin on, ei mielistele."

Kirjailija Sirpa Kähkönen haluaa nähdä, mitä seuraisi naisen valinnasta suurvallan johtoon. "En odota idealistisesti naisenkaan kykenevän muuttamaan miekkoja auroiksi, mutta uskon, että jos nainen nousee näin merkittävään asemaan maailmanpolitiikassa, ainakin asenteiden ja ehkä myös toimintamallien on pakko muuttua."

Republikaani John McCainin valintaa toivoivat Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen, historioitsija Markku Ruotsila ja kolmas raadin jäsen, joka ei halua nimeään tässä yhteydessä julki.

Apusen mukaan McCainilla ei ole tarvetta etsiä populaareinta ajattelutapaa ennen kuin hän ilmaisee mielipiteensä. "Poliittisesti hän on ehdokkaista ylivoimaisesti johdonmukaisin ja hänestä tiedetään mitä hän ajattelee."

"John McCain on ehdokkaista ainoa, jolla on huomattavaa kokemusta ulkopolitiikasta ja sodasta – ja kidutetuksi tulemisesta. Vain McCain on valmis presidentiksi ilman jatkokoulutusta", perustelee Markku Ruotsila.

Kaikki raadin jäsenet eivät innostu Yhdysvaltojen vaaleista.

Kirjailija Juha Seppälän mielestä presidentin nimellä, sukupuolella tai ihonvärillä ei ole merkitystä, koska Yhdysvalloissa valtio toimii lähinnä hallinvuokraajana markkinoille. "Kysymyksessä on pelkkä vastenmielinen ja ontto mediasirkus, ylimmän tason American Idols."

"Varsinaista asiaa on vaikea tavoittaa ehdokkaiden propagandistisista herätyskokouksista, joissa huuto on kova ja vanhat latteudet sinkoilevat", säestää professori Kari Uusikylä.

"Amerikkalaiset saattavat valita kenet tahansa; huonoa presidenttiä johtavat sitten muut, hyvä presidentti tapetaan", sanoo kirjailija Antti Tuuri.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi