HS-raati vastustaa entistä tiukemmin ydinvoiman lisärakentamista

Suomessa pitää ottaa järki käteen, mitä tulee ydinvoiman puolesta kiihkoiluun, sanoo toimittaja Katja Boxberg.

"Japanin tapaus osoittaa jälleen, että onnettomuudet ovat sittenkin mahdollisia, terrorismista puhumattakaan. Koko maailma puhuu ydinturvallisuudesta, mutta Suomessa valtiovarainministeri on sitä mieltä, että nyt hypitään haudoilla, ja haluaa kieltää keskustelun."

Kun hallitus viime toukokuussa esitti periaatelupien myöntämistä kahdelle uudelle ydinvoimalalle, HS-raadilta kysyttiin, onko Suomeen tarpeen rakentaa lisää ydinvoimaa. Silloin 68 prosenttia vastaajista vastusti ja 22 prosenttia puolusti lisärakentamista.

Nyt kysymys toistettiin. Vastustus on hieman jyrkentynyt.

Ydinvoimaan liittyy aina suuria riskejä, muistuttaa kirjailija Claes Andersson. "Emme ole suojassa terrorismilta tai laitoksessa tapahtuvilta inhimillisiltä erheiltä."

Kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen mielestä suurin vaara piilee ihmisen omassa mielessä.

"Kenties tuhoon tarvittaisiin vain yksi ahdistunut, kostonhimoinen tai lahjottavissa oleva ydinvoimalaitoksen työntekijä. Tai kenties pelkkä rakennusmiehen tai valvojan kiire riittäisi."

Filosofian tutkija Tommi Uschanov toppuuttelee ydinvoimaan liittyvien riskien paisuttelua.

"Fossiilisista polttoaineista irtoavien pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa yksi tai kaksi ihmistä joka ainoa päivä. Uraanikaivos on kuulemma rikos ihmiskuntaa vastaan, mutta Kiinan, Intian tai Indonesian hiilikaivostyöläiset saavat yskiä keuhkonsa pihalle tai musertua tunneleihinsa kaikessa rauhassa."

Varsinaisia takinkääntäjiä raadista löytyy vain yksi, professori Juha Sihvola. Viime vuoden kyselyssä hän kannatti – tosin epäröiden – uusien ydinvoimaloiden rakentamista. Nyt hän vastustaa sitä.

"Ydinvoiman tarve ei ole Suomesta kadonnut, mutta Fukushiman pitäisi muuttaa tilanne koko maailmassa", hän sanoo.

Entistä epävarmemmin lisärakentamiseen suhtautuu professori Kari Enqvist. Vuosi sitten hän kannatti uusia ydinvoimaloita, nyt hän ei ota kysymykseen kantaa.

"Hyvää ja oikeaa vastausta ei ole. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää, ja jos samaan aikaan halutaan ylläpitää nykyinen elintasomme, se ei tällä hetkellä ole mahdollista ilman ydinvoimaa", Enqvist sanoo.

"Mihin pieni Suomi tarvitsee yhä uusia reaktoreita?" kysyy päätoimittaja Soila Lehtonen ja luettelee lukuja:

Suomessa on pian viisi ydinreaktoria, ja tulossa on kaksi lisää. Japani on maailman kolmanneksi suurin ydinenergiavaltio: 55 reaktoria ja 127 miljoonaa ihmistä. Japanissa on siis yksi reaktori 2,3 miljoonaa asukasta kohden, Suomessa seitsemän reaktorin jälkeen yksi reaktori 760 000 asukasta kohden.

Päätoimittaja Matti Kalliokoski uskoisi ydinvoiman rakentamisen perusteluja helpommin, jos uusilla voimaloilla korvattaisiin jotain muuta nykyistä tuotantoa.

"Uusi kapasiteetti käytetään kuitenkin lisäkulutukseen, todennäköisesti myös vientiin."

Kun päätökset kahdesta uudesta ydinvoimalasta on tehty, eikä lupia ole ihan helppo perua, Suomeen ei tarvita vähään aikaan lisää ydinvoimaloita, sanoo tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Jos ydinvoimaa käytetään siihen, että vapaudutaan fossiilisten polttoaineiden, turve mukaan luettuna, käytöstä, se on hyvä. Jos sitä käytetään energian hinnan pitämisenä halpana ja Suomen ajamiseen yhä pidemmälle korkean energiariippuvuuden ansaan, se on huono. Toistaiseksi ydinvoimaa käytetään jälkimmäiseen tarkoitukseen."

Toimittaja Johanna Korhosen mielestä päätös kahdesta uudesta ydinvoimalasta oli järkyttävää kansanvallan väheksyntää.

"Hallitus halusi ratkaista asian jo viime kesänä, jotta siitä ei tulisi vaalikysymystä. Meiltä ei kysytty, haluammeko noitakaan voimaloita vai emme."

Suomeen ei tarvita wattiakaan lisää sähköä, sanoo esseisti Antti Nylén. Hänestä järkiperusteet ydinvoimalle ovat moraalittomia.

"Todellinen kysymys on kosminen: onko meillä oikeus kylvää maapallolle kammottavia myrkkygeneraattoreita, jotka pysyvät tuhovoimaisina iankaikkisesti? Kenties vain lapsi tai lapsenmielinen todella ymmärtää, että ei missään nimessä ole. Olkaamme siis lapsenmielisiä."

Kielentutkija Janne Saarikiveltä ei löydy luottamusta päättäjiin.

"Demokraattiset laitokset eivät kykene päättämään edes väyläinvestoinneista, joiden kustannukset ja hyödyt jakaantuvat kymmenille seuraaville vuosille. Kuka sitten olettaa, että nämä maakunnista revityt pystyvatsaiset ja viiksekkäät horottajat voisivat tehdä päätöksiä hengenvaarallisen aineen säilyttämisestä seuraavien 100 000 vuoden aikana?"

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi