HS-raati vastustaa uusia ydinvoimaloita

Suomessa ei ole tarvetta ydinvoiman lisärakentamiselle, uskoo 68 prosenttia HS-raadin vastaajista. Uuden ydinvoiman rakentamista kannattaa 22 prosenttia joukosta.

Ydinvoima ei ole enää 2000-luvun energiamuoto, sanoo kirjailija Leena Lehtolainen.

"Siihen liittyy niin monia ympäristö- ja turvallisuusriskejä, että lisärakentaminen on vastuutonta."

Ydinonnettomuus voi tehdä vaikkapa Helsingin seudusta aution vuosisadoiksi, maalailee ohjaaja Atro Kahiluoto.

"Tai entä jos suomalaisen ydinvoimalan onnettomuus tekisi asuinkelvottomaksi Tukholman tai Pariisin? Kuka korvaisi menetykset?"

Ydinjätteeseen verrattuna hiilidioksidi ja roskavuoret tuntuvat "hassunkurisen pieniltä ongelmilta", toteaa sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

Suomalaisten pitäisi nostaa tuotannon jalostusastetta siten, että suunnittelun osuus kasvaa ja energiaa ja raaka-ainetta käytetään entistä vähemmän, vaatii kuvataiteilija Osmo Rauhala.

"Halvan energian tuottaminen ydinvoiman riskeillä ei sovi siihen visioon älykkäästä ja kestävästä yhteiskunnasta, jonka varaan rakennamme mielikuvaa tuotteistamme."

Ydinvoiman lisärakentaminen nyt merkitsee samaa kuin jos 1990-luvun alussa olisi panostettu korkean teknologian sijaan maanviljelyyn, vertaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Lisäydinvoimalla subventoidaan massiivisesti metsäteollisuutta, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta on enää kolme prosenttia, paheksuu toimittaja Timo Harakka. Hän siteeraa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansleria Matti Lehteä: "Teollisuus on uusi maatalous".

Ilmastonmuutosta käytetään härskisti ydinvoiman lisärakentamisen puolustamiseen, vaikka viime kädessä uudet voimalat lisäävät energiankulutusta, kritisoi päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

Energian säästäminen on pudonnut puheenaiheiden listalta, havainnoi näytelmäkirjailija Juha Siltanen.

" 'Säästämisellä' tuntuu olevan luuserimainen kaiku."

Läpi talven lämmitettävien kesämökkien maassa tehtäisiin vähintään yksi ydinvoimala tarpeettomaksi pelkällä energiansäästöllä, elintason kummemmin laskematta, väittää arkkitehti Harri Hautajärvi.

Sähkön ja ydinvoiman sijaan tarvitsemme rajoituksia yksilönvapauksiimme, tuumii ohjaaja Virpi Suutari.

"Jos meidät esimerkiksi määrättäisiin sammuttamaan valomme ja sähkölaitteemme tiettyinä päivinä tiettyyn kellonaikaan, me sopeutuisimme rajoituksiin nopeasti, koska niissä on järkeä."

Ydinvoiman turvallisuusriskejä on liioiteltu, arvioi filosofian tutkija Tommi Uschanov. Hänen mielestään ydinvoimalan onnettomuudessa kuolemisen riski on esimerkiksi autoliikenteen vaaroihin verrattuna häviävän pieni, vaikka ydinonnettomuuksien määrä kymmenkertaistuisi.

Oikein rakennettuna ja hallinnoituna ydinenergia on turvallista ja kustannustehokasta, vakuuttaa suomentaja Jukka Mallinen. Hän pitää ydinenergian vastaisuutta "fundamentalistisena uskontona" ja "sosiaalisena pakkomielteenä".

"Pikkupolitikointia on sekin, että atomivoimalapäätöksen pehmikkeeksi rakennetaan risusavottapaketteja tehottomista energiamuodoista."

Onko

yhtään eettisempää tai turvallisempaa tuoda ydinsähköä Venäjältä kuin tuottaa sitä itse, kysyy toimittaja Max Arhippainen.

Galleristi Ilona Anhava on pyörtänyt ydinvoimakantansa saatuaan tarkempaa tietoa Venäjän ydinjätehuollosta.

"Nyttemmin olen sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rakentaa kymmenen ydinvoimalaa, myydä tätä halpaa sähköä Venäjälle ja muodostaa iso Suomea ympäröivä turva-alue, jolla ei pamahtelevia venäläisiä ydinvoimaloita olisi lainkaan."

Globaalisti katsoen Suomen lisäydinvoima on melko merkityksetön kysymys, sanoo yliasiamies Antti Arjava. Häntä huolestuttaa enemmän se, millaisilla tuotantoratkaisuilla tiheästi asutun Aasian asukkaat nostavat energiankulutustaan kohti eurooppalaista tasoa.

"Öljyllä, hiilellä vai burmalaisilla ydinvoimaloilla? Siksi aurinko- ja tuulienergian kehittämisellä on kiire."

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi