HS-raati veisi peruskoulua ulkomaille

Peruskoulu sopii vientituotteeksi, uskoo 71 prosenttia HS-raadin jäsenistä. Vientiin sopimattomana suomalaista koululaitosta pitää 23 prosenttia.

Ikea-tyyppisen, helposti tunnistettavan Suomi-koulun muuntamista vientituotteeksi on ideoinut Elinkeinoelämän valtuuskunta.

Parasta suomalaisessa koulussa on välittömyys, lasten ja opettajan mutkaton suhde sekä Uno Cygnaeuksen oivallus siitä, että käsillä tekeminen on osa oppimista, luettelee neuvonantaja Juha Kuisma.

"Kouluruokailu on tärkeä osa pakettia, samoin se, ettei oppilailla ole koulupukuja."

"Pehmeän osaamisen vienti kovaan maailmaan on hyvä ajatus", miettii professori Yrjö Sotamaa.

Vientituotteeksi voitaisiin jalostaa koko pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli, ehdottaa kansanedustaja Erkki Tuomioja.

"Huvittavintahan tässä on se, että Eva ja sen ideologiset edeltäjät ja taustavoimat vastustivat aikanaan kynsin hampain koko peruskoulu-uudistusta, jonka he katsoivat olevan DDR:stä kopioitu."

Toimittaja Veera Luoma-aho pitää ironisena, että elinkeinoelämä näkee peruskoulun muusta yhteiskunnasta irrallisena vientituotteena – ja lobbaa samaan aikaan korkeakouluihin lukukausimaksuja.

Peruskoulun osittainen vienti on mahdollista, mikäli sitä tekevät pedagogit eivätkä kauppamiehet, tähdentää professori Kari Uusikylä.

"Jos vuosikausia halveksittu 'tasapäiden peruskoulu' myy, niin otetaan rahat pois."

Kirjailija Leena Lehtolaisen mielestä on surkuhupaista, että peruskoulusta aletaan puhua vientituotteena ja brändinä nyt, kun opetusryhmiä suurennetaan, opettajia ja kouluavustajia lomautetaan ja oppiaineiden valinnaisuuksia supistetaan.

Siirretään koululaitos kustannusrakenteiltaan halvempiin maihin, ilkamoi toimittaja Minna Lindgren.

"Kun kehitysmaissakin kasvatetaan koululaisista pikkuinsinöörejä, joilla ei ole sosiaalisia taitoja, ei tunne-elämää jäsenteleviä tai kanavoivia taide-elämän oppeja mutta hyvä derivointipää, leviää suomalainen pahoinvointiyhteiskunta globaaliksi ongelmaksi emmekä enää ole yksin koulumurhinemme."

Maksuton ja tasapuolinen perusopetus on hyvä malli, pohdiskelee päätoimittaja Matti Kalliokoski

"Sen vieminen toiseen maahan kaupallisena palvelutuotteena on kuitenkin yhtä hankalaa kuin oikeudenmukaisen verojärjestelmän vienti."

Ajatus köyhempien ja vähäisempien auttamisesta on jalo, mutta karkeaan brändiajatteluun yhdistettynä moraaliton, sanoo esseisti Antti Nylén.

Ikea ei sovi kouluviennin vertailukohdaksi, jyrähtää tutkija Annamari Vänskä.

"Ylipäätään voi kysyä, mitä tekemistä huonekaluilla ja koululaitoksella on keskenään."

Länsimaisilla markkinoilla olisi hauska nähdä suomalainen hampurilaisketjutyyppinen koulu, jossa tarjottaisiin kumipottuja ja maksalaatikkoa, maalailee sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

"Halutaanko Suomi-koulusta samanlainen tuote kehitysmaihin kuin Coca-Cola, McDonald's ja Marlboro?"

Samalla tavalla ajattelevien, teknisesti taitavien mutta kapea-alaisten keskivertoihmisten massatuottaminen ei ole hyve, muistuttaa historiantutkija Markku Ruotsila.

"Tai jos Ikea-vertausta halutaan soveltaa, kyllä jokaisen maan pitää koulumallinsa rakentaa ihan itse."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi