Hallituksen kulttuuripolitiikka saa HS-raadilta kouluarvosanan 7 ½

Hallitus on onnistunut kulttuuripolitiikassaan kohtalaisen hyvin, vaikka se on samalla tehnyt "räävittömän keynesiläistä" talouspolitiikkaa, arvioi kuvataiteilija Jani Leinonen. Hän antaa hallituksen kulttuuripolitiikalle arvosanan 8+.

"Vaikka taiteen tekijät ovat enemmistöltään vasemmiston kannattajia, kulttuurin perinteiset kuluttajat ovat oikeiston kannattajia. Siksi oikeistopuolueet ovat antaneet kulttuurille runsaasti huomiota hallituskautenaan."

Vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan helmasynti on ollut laitosten suosiminen vapaan kentän kustannuksella, arvioi ohjaaja Atro Kahiluoto (arvosana hallitukselle 8 ½).

"Tämä hallitus on onnistunut kehittämään sekä kulttuurilaitoksia että vapaata kenttää, mikä on poikkeuksellista."

Hallitukselle annettujen kulttuuripolitiikan arvosanojen keskiarvo on 7,4. Yleisin arvosana on 8.

Parhaissa arvosanoissa kiiteltiin veikkausvoittokertymään perustuvaa kulttuurimäärärahojen lisääntymistä. Kulttuurin rahat ovat kasvaneet 36 prosenttia vaalikauden alkuun verrattuna, ja valtiovarainministeriö on vaalikauden alussa tehdyn sopimuksen mukaisesti pitänyt niistä näppinsä erossa.

"Vaikka tuet kymmenkertaistettaisiin, niin aina ne jaettaisiin jonkun mielestä väärin", kiittelee täyden kympin antanut toimittaja Tuomas Enbuske.

Laman keskellä kulttuurin rahoituksen vahva lisäys vaati hallitukselta hyvin tietoista linjausta, korostaa Matti Vanhasen hallitusten valtiosihteerinä toiminut dosentti Risto Volanen (arvosana 9 ½).

Kulttuurista on tullut valtakunnanpolitiikassa keskeinen aihe, ja taiteilijoiden ääni kuuluu aiempaa paremmin, ylistää museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén (9).

On merkittävää, että kulttuuriministerinä on ollut Stefan Wallinin tasoinen henkilö, kehuu elokuvatutkija Antti Alanen (9).

"Hänen kaudellaan elokuvan määrärahat ovat nousseet reippaalla nykäyksellä kohti pohjoismaista tasoa, ja Suomeen on perustettu radio- ja televisioarkisto. Saavutukset ovat historiallisia."

Kulttuurille on ollut onni, että Rkp:n puheenjohtajana Wallin on kuulunut hallitusryhmien välisiä neuvotteluja käyvään "neljän koplaan", analysoi toimitusjohtaja Irina Krohn (8).

Kulttuuriviennin ansiosta jopa valtiovarainministeriö on huomannut kulttuurin ja taiteen olemassaolon, iloitsee päätoimittaja Minna Tawast (8).

"Kulttuuripolitiikasta on tullut yleisesti kiinnostavampaa, kun kulttuuria ja taiteita on voitu tarkastella muutenkin kuin sisältöjensä kautta."

Rahoituksen kasvusta huolimatta kulttuurihallinnon rakenteita ei ole kyetty uudistamaan, suree kulttuuriyrittäjä Raoul Grünstein (7).

"Tekijänoikeuskysymys on edelleen ratkaisematta, ja ylipäätään tuntuu siltä, että kulttuuripolitiikka on tukenut niin sanottuja varmoja nakkeja, arvostelee professori Ullamaija Kivikuru (7)

Ohjaaja Taru Mäkelää (7) huolettaa hallituksen haluttomuus sopia Yleisradion rahoituksesta.

"Ylen näivettäminen rankaisee koko kansaa: menetämme jokamiehen oikeuden korkeatasoiseen kulttuuriin."

Kulttuuripolitiikka on ollut tunkkaista, toteaa eturyhmäkamppailuihin, tulonjakotaisteluun ja eri alojen kärhämöintiin tympääntynyt tutkija Anu Kantola (6+).

"Sisältö jää toisarvoiseksi tai se alistetaan jollekin muulle tavoitteelle, kuten Suomen kilpailukyvylle, maabrändille tai byrokraattiselle innovaatiojargonille."

Poskihammastulehduksen tavoin märkiviä kulttuuripolitiikan infektioita ovat kapellimestari Atso Almilan (6+) mukaan keskeneräiset tekijänoikeusasiat, kuntien kulttuuritukien kohdentamisongelmat, vapaiden ryhmien tukien epäsäännöllisyys ja harrastajatoiminnan tukien vähyys.

Hylätyn eli nelosen antaa yliopistot kulttuuripolitiikkaan lukeva professori Jaakko Hämeen-Anttila.

"Sivistysyliopisto on haluttu lopullisesti korvata liike-elämää palvelevalla tuotekehittely- ja ammattikoulutuslaitoksella."

Vaalirahadraamat ovat tehneet politiikasta koko kansan teatteria, ivaa kirjailija Arno Kotro (8).

"Kulttuuriteko sekin. Lisäksi yhteiskunnan jatkuva eriarvoistaminen on antanut taidekentälle raflaavan aihepiirin käsittelyyn pitkiksi ajoiksi."

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi