Huono-osaisimpien tukia on korotettava ensin, vaatii HS-raati

Perusturvan varassa elävät ovat Suomessa taloudellisesti huono-osaisin ryhmä, arvioi päätoimittaja Matti Kalliokoski.

"Heidän asemaansa ei voida koskaan parantaa, jos ehdoksi laitetaan parempiosaisten etujen parantaminen samassa suhteessa."

HS-raadin vastaajista 72 prosenttia katsoo, että perusturvaa pitäisi korottaa irrallaan ansioturvasta. Keskustelua etenkin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen välisestä suhteesta on virittänyt Osmo Soininvaaran tuore kirja Sata-komitea.

Perinteisissä työsuhteissa olevilla on "mielettömän hyvät olot" muihin verrattuna, toteaa sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

"Tähän vanhaan auvolaan on yhä harvemmalla pääsy. Eikö keskiluokkaista työläistä jo hävetä moinen possuilu?"

Jako työttömiksi joutuneisiin, ansioturvaa nauttiviin kunnon kansalaisiin ja epämääräiseen, perusturvaa saavaan rupusakkiin on lopetettava, vaatii toimittaja Johanna Korhonen.

"Kun sosiaaliturva sidotaan työsuhteeseen, kaikki ne syrjäytyvät, joilla ei ole työsuhdetta", tuumii dosentti Risto Volanen.

"Mieluummin perusturvaa kuin takeita elintason säilymisestä", yritysvalmentaja Jari Sarasvuo sanoo.

Korotus perusturvaan on tarpeen "ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että nykyinen perusturva hädin tuskin riittää elämiseen", selittää kirjailija Kaari Utrio.

"Juuri nyt pitää tukea heikoimmassa asemassa olevia. Se on reilua ja toivottavasti sivutuotteena työllistymiseen kannustavaa", pohdiskelee professori Juha Sihvola.

Vähävaraisimpien toimeentuloa parannettaessa muiden pitää joustaa vaatimuksissaan eikä sortua "epistä!"-huutoihin, toruu kirjailija Arno Kotro. Hän huomauttaa, että perusturvan korotukset vähentäisivät myös toimeentulotuen tarvetta.

Vasemmisto on käytännössä itse asettanut ansioturvan ja perusturvan vastakkain ja ansioturvan järjestelmällisesti perusturvan edelle, kritisoi toimittaja Timo Harakka.

"Köyhimpien tukea on voitava korottaa ilman, että palkansaajaeliitti – jota itsekin edustan – ryntää aina apajille."

SAK:laisen teatteriväen ammattiliiton puheenjohtajanakin ollut ohjaaja Atro Kahiluoto toteaa, että ay-liike on itse ollut luomassa suuria palkkaeroja vaatimalla samoja prosenttikorotuksia sekä suuriin että pieniin palkkoihin.

"Jos olisi valtion takaama vahva perusturva, jäisi pelkkä poliittinen kanta syyksi kuulua ammattiliittoon", epäilee ympäristökirjailija Juha Kuisma.

Perusturvan määritteleminen ei kuulu työmarkkinajärjestöille, eikä pikaisia korotuksia tarvita, miettii kolumnisti Johannes Koroma.

"Vaikka perusturva ei kovin korkea ole, se riittää jo nyt osalle palkkatyön vastaanottamisen sijasta."

Professori Laura Kolbe pelkää, että perusturvan ja ansioturvan kytköksen purkaminen johtaisi hänen "ikiliikkujaksi" kutsumaansa perustulojärjestelmään. Se nakertaisi työhön ja sen verotukseen perustuvaa yhteiskuntaa, hän uskoo.

Perusturvan korottamista ansioturvasta erillään vastustaa 12 prosenttia HS-raadin vastaajista.

Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusosa rahoitetaan valtion kassasta, huomauttaa arkkitehti Antti Ahlava.

"Jos perusturva nousee, on reilua, että se nousee myös osana ansioturvaa."

Jos vain työmarkkinatukea korotetaan, avataan tilaisuus yksityisille vakuutusyhtiöille, pahoittelee päätoimittaja Maria Pettersson.

"Yksityinen työttömyysvakuutus ei tunnu Suomeen sopivalta."

Perusturvaa ei pitäisi korottaa sen paremmin kuin ansioturvaakaan, linjaa historioitsija Markku Ruotsila.

"Eikö olisi jo aika kokeilla sellaista järjestelmää, joka rohkaisee työntekoon eikä tee ihmisistä valtiosta riippuvaisia?"

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi