Kaksi kolmesta julkistaisi kohutun Tiitisen listan

HS-raati haluaa asian pois päiväjärjestyksestä leimakirveitä heiluttamatta

Lähes kaksi kolmannesta HS-raadin vastaajista kannattaa niin sanotun Tiitisen listan julkistamista. Hieman alle viidennes vastaajista pitäisi listan salaisena tai korkeintaan tutkijoiden käytössä. 16 prosenttia vastaajista ei ota asiaan kantaa.

Suojelupoliisi on suhtautunut listan julkaisemiseen kielteisesti. Suojelupoliisin nykyinen johto vahvisti vielä aiemman kantansa torstaina aamupäivällä, kun HS-raadin vastausaika oli umpeutumassa.

Monet listan julkistamisen kannattajat katsovat asian ympärillä velloneen keskustelun kuumenneen siihen pisteeseen, että listan julkistaminen olisi paras tapa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä ja lopettaa spekulaatiot.

”Listaa on vatvottu niin kauan, että asiaa ei saada loppuun käsitellyksi muuten kuin julkaisemalla”, kommentoi Antti Tuuri. Hän kuitenkin korostaa, ettei listalla olo tee vielä ihmisestä vakoojaa.

Avoimuus ja läpinäkyvyys nousevat monissa vastauksissa tärkeiksi listan julkistamisen perusteiksi.

”Suomessa ei tarvitse pitää yllä salailukulttuuria”, tähdentää Kristiina Rikman.

”Kyse on moraalittomasta toiminnasta ja ihmisillä on oikeus tietää, ketkä siihen ovat osallistuneet”, sanoo Anna-Leena Härkönen.

Sofi Oksanen toivoo, että listan julkaiseminen olisi alkua suomettumisen ajan jälkipyykille, ilman noitavainoja.

”Uskon, että Stasi-sekoilun kautta saadaan ajan myötä välineitä tarkastella KGB:n toimintaa Suomessa.”

Kari Uusikylä pitää julkistamista pienempänä pahana, ”vaikka onkin iso vaara, että leimakirves alkaa heilua ja listan ihmiset saavat syyttä vakoojan leiman”.

Sarkastisesti julkistamispainetta pohtii Juha-Pekka Hotinen. ”Koska julkisuus haluaa, niin on tehtävä. Koska julkisuus haluaa, että Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa salainen poliisi on julkinen.”

Hotisen mielestä lista pitäisi julkistaa siten, että Seppo Tiitinen esittää sen Kansallisoopperan päänäyttämön lavalta.

Listan julkistamisen vastustajat epäilevät julkaisemisen hyödyllisyyttä.

”Hyöty on voittopuolisesti iltapäivälehtitasoa. Se ei ole merkittävämpi kuin listalla oleville yksilöille mahdollisesti tuleva haitta”, arvioi Martti Koskenniemi.

”Julkistamalla nimet ilman tutkimusta ja mahdollisuutta puolustautua saadaan Suomeen lisää löysissä hirsipuissa roikkujia. Supo on jo tarpeeksi monta syytöntä leimannut loppuelämäkseen”, kritisoi Olli Jalonen.

”Valtion ei ole mikään pakko taipua muutaman pakkomielteisen toimittajan vaatimuksiin. Perustelu, jonka mukaan aineistoa on julkaistava ’julkisuuden paineen’ vuoksi, on vaarallinen kehäpäätelmä”, arvioi Timo Harakka.

Lööppijulkisuuteen vetoavat myös monet niistä, jotka eivät halua ottaa asiaan kantaa.

”Kannatan historiastamme käytävää keskustelua laajasti ja avoimesti, mutta en tiedä, johtaako nimilistojen julkaisu keskustelua oikeisiin asioihin”, sanoo Sirkku Peltola.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi