27.5.2010 21:30
Ruotsin kruununprinsessan Victorian kesähäät eivät sulata HS-raadin sydämiä monarkialle. 60 prosenttia vastaajista sanoo, että aika on ajanut kuningashuoneiden ohi. Ainakin joissain maissa yhä kelvollisena valtiomuotona monarkiaa pitää runsas kolmannes.
Monarkia on pimeältä keskiajalta peräisin oleva jäänne, joka edustaa taantumusta sen synkimmissä sävyissä, maalailee professori Matti Wiberg. "Monarkkien geenipankki on jo loppuun käytetty, ylikin."
Monarkia on hassu ja tarpeeton kuin tuomarin peruukki, vertaa semiootikko Vaula Norrena. "Monarkia pönkittää yhä syntyperävaltaa ja luokkayhteiskuntaa demokraattisissakin maissa."
Kuninkaat ovat alkujaan heimopäälliköitä, jotka ovat nujertaneet muut heimot väkivalloin ja anastaneet omaisuutensa, määrittelee päätoimittaja Alexis Kouros.
"Loputkin monarkiat varmasti häipyvät, kun niiden kansojen tyhmyys haihtuu."
Degeneroituneiden kuningasperheiden tarjoamaa näytelmää tarvitsee enää viihdemedia, siinä missä Big Brother -julkkiksiakin, ivaa arkkitehti Harri Hautajärvi.
"Monarkit pitävät yhä valtaa tarjoamalla sirkushuveja, mutta nyt he ovat joutuneet asettumaan itse narrien rooliin", luonnehtii tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Kuninkaalliset syntyvät lööppijulkisuuteen tuomituiksi näyttelyeläimiksi, joille normaali elämä on mahdotonta, säälii kirjailija Arno Kotro.
"Jos mikä tahansa muu ihminen eläisi ankeaa elämää syntyperänsä takia, niin hänet haluttaisiin pelastaa. Pelastakaa prinsessat, sanon minä", vaatii stand up -koomikko Lotta Backlund.
Ei ole järkevää, että kuningaskuntien veronmaksajat maksavat antiikkivaunujen astinlautojen kiillottajien, kamarineitsyiden tai metsästyshaukanhoitajien palkkoja, sanoo päätoimittaja Soila Lehtonen.
"En tiedä, itkisinkö vai nauraisinko nähdessäni, miten 84-vuotias kuningatar Elisabet kruunussaan, timanteissaan ja hermeliiniviitassaan lukee maansa hallituksen säästötoimia tuleville vuosille", kertoo toimittaja Minna Lindgren.
Monarkia on tekosyy käsitellä estoitta tärkeitä inhimillisiä kysymyksiä, huomauttaa kuvataiteilija Silja Rantanen.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa monarkia muistuttaa jatkuvuudesta ja siitä, että on olemassa muutakin kuin hetken huumaa ja uutukaista aatetta, lausuu historiantutkija Markku Ruotsila.
"Jos maailma uhkaa muuttua ahdistavan monimuotoiseksi, voidaan aina hakeutua jonkin konstantin äärelle: lähdetään heiluttamaan pienoislippua nukkeleikkiä larppaaville ihmisille", komppaa kirjailija Juha Seppälä.
Hyvässä monarkiassa hallitsija voi edustaa kansaa paremmin kuin lehmänkauppoja tekevät puolueet, sanoo professori Jaakko Hämeen-Anttila.
Vallan ja pysyvyyden ulkomuseosta kannattaa vähän maksaakin, sanoo toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.
"Harmi, ettei Suomeen saatu omaa kuningashuonetta, narreja vaan."
Suomen valtiomuoto, jossa valta jakaantuu oudosti presidentin ja pääministerin kesken, sopii nykyaikaiseen parlamentarismiin puhtaasti edustuksellista ja viihteellistä kuningashuonetta huonommin, arvioi professori Juha Sihvola.
Joskus vallasta riisutuista monarkeista voi olla vähemmän harmia kuin vallantäyteisistä presidenteistä, tuumii kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Suomessakin monarkia tulee ajankohtaisemmaksi, kun Suomen presidenttiä riisutaan vallasta, pohtii esseisti Jukka Relander. Hän toisi Ruotsista prinsessa Madeleinen Suomen kuningattareksi.
"Jos presidentin tärkeimpinä tehtävinä on jouluhaukien vastaanottaminen ja näyttelyiden avaaminen, tehtävät sujuvat paljon paremmin, jos on harjoitellut lapsesta saakka."
EU:lle pitäisi valita kuningaspari, ideoi yritysjohtaja Ami Hasan. Hänellä on ehdokkaatkin: Yhdysvaltojen ex-presidentti Bill Clinton ja huippumalli Claudia Schiffer.
"Clinton on taitava valtiomies ja tuntee myös pääkilpailijan strategian. Schiffer on edustava saksalainen ja saanee siten laajan kannatuksen myös suurimmasta jäsenvaltiosta."
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.
Matka D 1:
Monarkian vastustajat järjestävät Tukholmassa festivaalin.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi