Lain rajoja koetteleva pikaruokakritiikki saa hyväksyntää HS-raadilta

McDonalds-ravintolasta luvatta viedyn Ronald-maskottipatsaan hyödyntäminen internetissä levitetyillä "kidnappausvideoilla" ja sieppausta dokumentoivassa taidenäyttelyssä on osuvaa yhteiskuntakritiikkiä, uskoo 46 prosenttia HS-raadin vastaajista.

Kuvataiteilija Jani Leinosen ja muiden Food Liberation Armyn (FLA) jäsenten tempaus oli "paradoksien dramaturgiaa", veikeää ja monitulkintaista leikittelyä rajapinnoilla ja mielikuvilla, ylistää dramaturgi Juha-Pekka Hotinen. Hänen mielestään hampurilaisten ystäväksi tunnustautunut Leinonen "rakentaa vastarinta-aktioita sitä vastaan mitä itse on", ja "paljastaa näin itsensä yhteiskunnan näköispatsaaksi".

Karnevalistisen otteensa vuoksi tempaus kiinnitti huomion yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin sortumatta patetiaan, kiittelee sosiologi Anna Kontula.

"Ylimääräinen tähtitarra siitä, että taiteilija vietteli Mäkkärin esittämään tarinassaan 'terroristien kanssa ei neuvotella' -roolia."

Kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen mukaan Leinonen on taitava tempaustaiteilija, joka saa medialta haluamaansa huomiota. "Nyt joudumme pohtimaan McDonaldsin eettisyyttä, mutta myös kaksinaismoraalin typeryyttä."

Tämäkin lehtijuttu jatkaa taiteilijan mediastrategian täytäntöönpanoa, huomauttaa toimittaja Johanna Korhonen.

Tempauksella oli stand up -koomikko Lotta Backlundin mielestä sissimarkkinoinnin elkeet, mistä muutkin taideprojektit voisivat ottaa oppia.

"Näkyvyys oli laajaa, ja kyllä minä sain tuosta paljon enemmän irti kuin monesta muusta taideteoksesta, joka väittävät olevansa yhteiskuntakritiikkiä."

Arkkitehti Harri Hautajärvelle "kulutusyhteiskunnan superikonin" Ronald McDonaldin valinta iskukohteeksi tuo mieleen 1960-luvun aktivismitaiteen. Professori Yrjö Juhani Renvall ennustaa, että Leinosen teoksiin saatetaan vielä vuosikymmenten kuluttua palata samalla tavalla kuin Harro Koskisen Sikamessiaaseen nykyisin.

Hyvällä maulla suunniteltu tempaus oli tekijälleen selvä riski, sanoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Ronald-patsas löytyi poliisin tekemän kotietsinnän jälkeen, ja Leinonen oli vuorokauden pidätettynä.

"Mestoilta syyhkitään autoja ja polkupyöriä harva se päivä, eikä ketään kiinnosta, mutta viepä ylikansallisen yrityksen muovinen maskottinukke toimipisteestä. Valtamedia peliin ja poliisin ajojahti", parahtaa rap-muusikko Seppo Lampela.

Älykkötaiteilija voi aina pilkata yksiselitteisiä viestejä etsivää taiteen vastaanottajaa, mutta pikaruokaketjun maskottipatsaan varastaminen ei käänny yhteiskuntakritiikiksi, arvioi johtaja Pirjo Hiidenmaa. Hän huomauttaa, että moni maailmanparantaja valitsee tulkinnoilla leikkimisen sijaan puheen ja selkeät argumentit.

"Viime kädessä tekisi mieli kallistua siihen, että taiteilijat saivat laskelmoivalla menettelyllään tempaukselleen näkyvyyttä ja samalla tukivat pikaruokaketjun näkyvyyttä. Markkinoille tyypillinen keino, jossa molemmat voittavat."

Ohiampuvana yhteiskuntakritiikkinä FLA-aktivistien tekemää Ronald-kappausta pitää 42 prosenttia vastaajista.

"Rikos mikä rikos. Kaikkien pitää noudattaa lakia", sanoo dosentti Osmo Pekonen.

"Varkaus ja vahingonteko, jossa liehitellään väkivaltaan yhteiskuntanäkynsä perustavaa terrorismia, eivät ansaitse kiitosta", jyrähtää yritysvalmentaja Jari Sarasvuo. Esimerkiksi osuvasta pikaruokakritiikistä hän nostaa Morgan Spurlockin dokumentin Super Size Me, jossa ohjaaja tutkii pikaruokadieetin vaikutusta omaan terveyteensä.

Sosiaalipsykologi Katriina Järvisen mielestä kyseessä oli tyypillinen nykytaiteen tempaus, jossa muka-yhteiskunnallisen sanoman varjolla toteutetaan omia narsistisia pyrkimyksiä.

"Leinosen kritiikin kärki hajosi niin moneen suuntaan, että kyseessä taisi olla lähinnä julkisuushakuinen taideohjus", säestää kuvataiteilija Marita Liulia.

Ronaldista tehtiin terrorismin viaton uhri, ja mahdollinen pyrkimys nostaa esiin roskaruoan haitallisia vaikutuksia muuttui fundamentalismiksi, pahoittelee professori Martti Koskenniemi.

Teekkarijäynänä huvittava jippo vaikuttaa taideprojektina kalpealta, kritisoi professori Alf Rehn.

"Ei tämä ideanakaan tunnu kovin omaperäiseltä. Jos halutaan revitellä, revitellään sitten vähän reippaammin."

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi