Pääsiäiskertomus puhuttelee HS-raatilaisia vakaumukseen katsomatta

Jeesuksen ristiinnaulitseminen on edelleenkin historiallisilta seurauksiltaan historian merkittävin yksittäinen kuolemantapaus, arvioi yliasiamies Antti Arjava.

"Se on inhimillisesti vaikuttava draama ja länsimaisen kulttuurin peruskertomuksia. Lisäksi se puhuttelee uskonnollisesti satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa."

Kirjailija Kaari Utrio sanoo kunnioittavansa suurta tarinaa, vaikka ei itse olekaan kristitty.

"Tarina, joka sisältää sankarin uhrautumisen yhteisön puolesta, ei varmasti koskaan lakkaa kiehtomasta ihmisiä. Kun siihen lisäksi kuuluu ylösnousemus ja ikuinen elämä, menestys on taattu."

Jeesuksen kärsimyshistoriaa ja ylösnousemusta pitää nykyisin puhuttelevana kertomuksena 81 prosenttia HS-raadin vastaajista.

Toisten syntien kantaminen on aina puhutteleva tarina, lausuu johtaja Matti Apunen.

"Sille pitäisi olla tilausta tässä ajassa, kun ihmiset ovat vakuuttuneita omasta etevämmyydestään."

Tarina tuntuu sitä ajankohtaisemmalta, mitä enemmän talous ja raha hallitsevat ihmisten työtä ja arkea, toteaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Taloudelle ajatus toisten hyväksi uhrautumisesta on mieletön, kristinuskolle se on suurin viisaus."

Aina kun joku uhrautuu toisten puolesta, teko vaatii vastavuoroisuutta, olipa kyseessä Jeesus tai vahingoittunutta ydinvoimalaa henkensä kaupalla korjaava työntekijä, vertaa arkkitehti Antti Ahlava.

Pääsiäiskertomuksen kautta on helppo tarkastella maailman menoa muun muassa Afganistanissa, Irakissa tai Libyassa, tuumii professori Aki-Mauri Huhtinen.

Kirjaimellisen tulkinnan sijaan pääsiäiskertomuksen voi toimittaja Johanna Korhosen mielestä nähdä kertomuksena matkasta, joka alkaa pelosta ja päättyy valoon.

"Tämä kertomus toistuu monenlaisessa taiteessa ja esimerkiksi journalismissa jatkuvasti yhtenä perustarinana."

Kristus-hahmo elää myös tarinoiden syvissä kerroksissa, huomauttaa tietokirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki.

"Katsokaa sillä silmällä vaikkapa Chaplinin kulkuria, E.T.:tä tai Scorsesen Taksikuskia.

Jo "vaikuttavin uusi kulttuuriaarteemme", Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, riittää maalauksineen perusteluksi, vakuuttaa päätoimittaja Matti Kalliokoski.

Maalauksia Tyrvään kirkkoon tehnyt kuvataiteilija Osmo Rauhala muistuttaa, että Jeesuksen verinen ja väkivaltainen uhrautumistarina loppuu onnellisesti.

"Se vetoaa länsimaiseen ihmiseen voimakkaammin kuin vaikka mielikuva puun alla mietiskelevästä Buddhasta."

Kaikissa kulttuureissa esiintyy sankarimyyttejä, jotka haastavat ihmisiä uskomaan itseensä, etsimään totuutta ja voittamaan vaikeuksia, pohtii semiootikko Vaula Norrena. Hän lukee samaan joukkoon myytit Jeesuksesta Che Guevaraan, Tarzanista Teräsmieheen ja Urho Kekkosesta Timo Soiniin.

Yritysjohtaja Ami Hasanille Raamatun pääsiäiskertomus on suuri tarina siinä missä Kalevala, Peppi Pitkätossu tai Carl Barksin Aku Ankka -tarina Kulmikkaat munat.

"Jos vaikka sattuu uskomaan että Jeesus oli Jumalan poika ja nousi kuolleista, niin kyllähän siinä on inspiraatiota moneenkin luovaan hommaan – melkein kateeksi käy."

Pääsiäisen sanoma on väkevimmillään alkuperäisessä, vanhatestamentillisessa merkityksessään, aprikoi ohjaaja Taru Mäkelä: joka päivä pitää olla valmis pakenemaan orjuudesta.

"Aivan kuten Israelin kansa teki, kun pakkasi pöytähopeat ja häipyi tyrannin ikeestä."

Evankeliumien pääsiäiskuvaus on melko yhdentekevä 15 prosentille vastaajista.

"Kevään tulo vaikuttaa paljon väkevämmin kuin leipääntynyt pääsiäiskertomus, jonka loppuratkaisu on jo tiedossa", kertoo suomentaja Jukka Mallinen.

Arkkitehti Harri Hautajärvelle pääsiäisen kärsimysnäytelmä on se, että "yksi uskonto saa edelleen muiden yläpuolella mellastaa Suomessa valtionuskontona".

Kirjailija Arno Kotro toivoo, että "ihmiskunta aikuistuisi ja kasvaisi irti verisistä uhriuskonnoista ja muista barbaarisista jäänteistä".

Monille ruoka on tärkeintä pääsiäisen antia, tokaisee mediatutkija Juha Herkman,

"Lammas, mämmi, kananmunat, suklaa ja pasha merkitsevät toisille kärsimystä, toisille nautintoa."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi