Turkistarhaus ei lämmitä HS-raadin enemmistöä

Turkistarhaus on kiellettävä Suomen laissa, sanoo 52 prosenttia HS-raadin vastaajista. Tarhauskieltoa vastaan on 43 prosenttia.

Turkistarhauksen kieltämistä vuoteen 2025 mennessä vaatii Eläinsuojeluliitto Animalia tällä viikolla alkaneessa kampanjassaan, jossa on mukana myös joitain tunnettuja kulttuurin edustajia.

Eläinten rääkkääminen ihmisten turhamaisuuden takia ei ole hyväksyttävää, toteaa kirjailija Jyrki Kiiskinen.

"Turkistarhoilla elää villieläimiä, joilta on viety kaikki elintila ja koko olemassaolo", paheksuu sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

Esseisti Antti Nylén tulkitsee, että turkistarhaus on itse asiassa kielletty jo nykyisessä eläinsuojelulaissa: laki kieltää tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottaminen eläimille ja vaatii ottamaan huomioon eläinten käyttäytymistarpeet.

Turkistarhaus tiivistää eläinten oikeuksista piittaamattoman narsistisen maailmankuvan, väittää tutkija Annamari Vänskä.

"Fiksu ihminen ei kulje murhattu eläin hartioillaan vain, koska haluaa näyttää muille kuuluvansa johonkin tiettyyn sosiaaliluokkaan."

Ainakin nykymuotoinen turkistarhaus voitaisiin lopettaa, pohtii kuvataiteilija Osmo Rauhala.

"Ala tuottaa maalle nyt enemmän huonoa mainetta kuin todellista hyötyä. Vaihtoehtoisia elinkeinoja maaseudulle on tarjolla useita."

Tuottavassa tarhausbisneksessä ei voida kunnioittaa eläinten oikeuksia, arvioi kirjailija Anja Snellman.

"On mahdotonta keksiä ekologisesti järjettömämpää tapaa tuottaa ihmisille vaatteita kuin turkistarhaus, jossa tarhaeläimiä ruokitaan eläinproteiinilla, sitten eläimet surmataan ja niistä käytetään vain iho", päivittelee toimitusjohtaja Jaana Airaksinen.

Mikäli turkisvaatteita tarvitaan, käytettäköön porojen, hirvien, lampaiden ja muiden ihmisten syömien eläinten nahkoja, linjaa kirjailija Leena Lehtolainen.

Ellei toppavaatteita, goretexiä, fleeceä ja tekoturkiksia olisi keksitty, hyvin säädelty ja valvottu turkistarhaus saattaisi puoltaa paikkaansa, uskoo päätoimittaja Minna Tawast. Nykyoloissa hän ei näe elinkeinolle mitään perusteita.

"Turkisten käyttö ei ole nykyisin suurimmassa osassa maapalloa välttämätöntä, vaan kulttuurinen jäänne – ja esteettinen valinta", määrittelee rehtori Paula Tuovinen.

Toimittaja Veera Luoma-aho huomauttaa, että valtaosa turkiksista on somisteita, joiden tehtävänä on vain tyydyttää ihmisten turhamaisuutta.

"Pukeutuminen on nykyisin enemmän viestien ja koodien välittämistä ja omasta viiteryhmästä kertomista kuin suojautumista kylmää ja katseita vastaan", sanoo arkkitehti Harri Hautajärvi.

Eivät kaikki turkikset ole turhamaisuutta, vastaa professori Juha Sihvola. Hänestä turkislakki on kovalla pakkasella paras päähine.

"Äärilinjan eläinaktivismi on juuri sitä korkean elintason peräkammarin lasten tekopyhää turhamaisuutta, josta se itse turkkidaameja syyttää."

Turkki on käytännöllinen ja tekoturkkia tai fleeceä ekologisempi talvivaate, säestää ohjaaja Taru Mäkelä. Hän pohtii myös, kuinka paljon turkisten vastustamisessa on tiedostamatonta antisemitismiä.

"Kansainvälisesti turkiskaupassa on perinteisesti ollut paljon juutalaisia toimijoita."

Turkiskauppa edustaa Pohjois-Euroopan vanhimpia vaihdantakerroksia, sanoo professori Laura Kolbe.

"Turkikset ja prostituutio ovat verrannollisia: on turha kuvitella, että ne loppuvat kielloilla, syyllistämisellä tai sormen heristämisellä."

Elinkeinoja ei pidä lakkauttaa mielikuvapohjalta, varoittaa päätoimittaja Matti Kalliokoski.

"Nykyinen lainsäädäntö antaisi riittävät valtuudet, jos näyttöä eläinsuojeluongelmista olisi riittävästi."

"Sirkka-Liisa Anttilassa meillä on kaali vartioimassa pukkimaata", kommentoi toimittaja Timo Harakka.

Turkistarhausta vastustavilla argumenteilla pitäisi kieltää myös sikalat, navetat, kanalat ja kalankasvattamot, arvioi kirjailija Kaari Utrio.

"En näe oleellista eroa käytännöllisen turkiksen, nahkakenkien ja turkiksen välillä", sanoo suomentaja Kersti Juva.

Tarhaus voitaisiin muuttaa miellyttäväksi "eläinten palveluasumisella ja saattohoidolla ja kestävän kehityksen mukaisilla eettisillä eläinpeitetuotteilla, kuten pudonneilla talviturkeilla ja sulkakadoilla", heittää arkkitehti Antti Ahlava. "Eläimillä pitäisi olla tarhassa hauskempaa kuin metsässä!"

Lakia ei erikseen tarvita, sillä turkisten käyttö on jo nyt melkein yhtä noloa kuin julkinen tupakointi ja maasturin omistaminen, vertaa kuraattori Timo Valjakka.

"En näe mitään syytä kenenkään pukeutua turkiksiin, mutta ihmisillä tulee olla oikeus pysyä ääliöinä", laukoo muusikko Seppo Lampela.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi