Väkivaltaviihde huolettaa HS-raatia

Melkein puolet HS-raadin vastaajista katsoo, että nuorille tarjottavaa viihdettä pitäisi valvoa nykyistä tarkemmin. Valvonnan tiukentamista vastusti 41 prosenttia vastaajista. 10 prosenttia ei halunnut ottaa kysymykseen kantaa.

Väkivaltaviihde on hyödyke ja sellaisena sitä pitäisi kohdella, pohtii kuvataiteilija Silja Rantanen.

"Käyttötavaroita poistetaan markkinoilta paljon marginaalisempien seuraamusten perusteella kuin väkivallan tekniikoita esitteleviä elokuvia."

Professori Erik Söderblom pitää erityisen haitallisina mäiskintäpelejä, joissa pelaaja itse aktiivisesti ottaa osaa väkivallan harjoittamiseen.

"Lentämään opitaan simulaattorissa – miten niin lyömään, potkimaan ja ampumaan muka ei oppisi vastaavassa simulaattorissa?"

"Aika, joka tarjoaa yhä vähemmän fyysisiä tuntemuksia, ruumiillisia ponnistuksia ja kehollisia aistimuksia, ja yhä enemmän kuvia niistä kaikista, luo kasvualustan järjettömille ja epätoivoisille teoille", ajattelee muusikko A. W. Yrjänä.

Väkivallan kuvauksen ei tarvitse olla näköistaidetta, pohtii johtaja Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta. Hän olisi valmis kieltämään väkivaltaiset pelit ja elokuvat.

Hiidenmaa uskoo, että viihteen mallit väkivallasta, ihmissuhteista ja kauneudesta vaikuttavat myös aikuisiin.

Aikuisväestöstä huolestuu myös kirjailija Juha Seppälä.

"Toisinaan useasti viikossa esitettävät kaahauskilpailut tulisi asettaa tarkempaan syyniin, sillä niistä välittyvä mallioppiminen työllistää hautaustoimistoja ja sairaaloita huomattavasti enemmän kuin väkivaltaviihteen vaikutus."

Rap-artisti Steen1 kummastelee, miksi väkivaltaa suvaitaan ikärajoja määriteltäessä enemmän kuin seksikohtauksia. "Näen ne yhtä haitallisina lapsen kehitykselle."

Kiellot lisäävät usein kielletyn hedelmän houkutusta, pohtivat monet raadin jäsenet.

Tutkija Leena-Maija Rossi suosittaa valvonnan sijaan kanssakatsomista: sitä, että aikuiset ja nuoret käsittelisivät näkemäänsä yhdessä.

"Näin myös aikuiset oppisivat nuorten medialukutaidosta ehkä jotain sellaista, mikä ei muuten helposti tule osaksi heidän omaa lukutaitoaan."

"Väkivaltaviihteen viranomaisvalvonta on kunnossa, mutta omaisvalvonta tökkii", luonnehtii kirjailija Jyrki Kiiskinen.

Journalisti-lehden päätoimittaja Johanna Korhonen ehdottaa fyysisesti ja henkisesti väkivallatonta konfliktinratkaisua pakolliseksi oppiaineeksi peruskouluun.

Sen enempää nuoren kuin vanhemmankaan todellisuuskuva ei rakennu "todellisuudesta" ja "viihteestä", sanoo kirjailija Juha Siltanen.

"Elokuva, pelit, hallitus, bisse ja Britney ovat toiveistamme huolimatta alitajuisen sanelemassa todellisuuskuvassamme tasa-arvoisia."

Siltanen vierastaa ajatusta, että nimenomaan nuorille suunnattu viihde vaatisi kuurnitsemista. Hänestä koko kulttuuriamme vaivaavat lapsuuteen, sen kaipuuseen ja pelkoihin liittyvät kompleksit.

"Taloudelliset rakenteet, jotka tämän viihteen tuottavat – ja aiheuttavatkin – heijastavat nimenomaan nuoruuden ohittaneen ikäluokan todellisuuskuvan tuhoisuutta."

Pitäisikö myös kirjallisuutta valvoa tarkemmin, ironisoi kolumnisti Kirsi Piha.

"Romaaneissa ei ole ikärajoja lainkaan ja ne voivat sisältää väkivaltaa, juopottelua, huumeiden käyttämistä, tupakointia ja niin edelleen."

"1800-luvulla pidettiin kirjapainotekniikan kehittymisen mahdollistamaa 'viihdekirjallisuutta' vaarallisena ja harjaantumatonta mieltä haitallisesti kiihdyttävänä lapsille, naisille ja muille henkisesti vajaaälyisille", muistuttaa kirjailija Sofi Oksanen.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi