Aurinkovoiteista saa kemikaalikimaran

 Aurinkovoiteiden kemikaalit saavat kuluttajan ymmälleen. Voiteet sisältävät aineita, joiden turvallisuudesta kiistellään jatkuvasti. Parhaat asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, mikä on haitallista ja mikä ei.

Silmätikkuina ovat kemiallisissa voiteissa hormonihäiritsijät ja fysikaalisissa voiteissa mikroskooppisen pienet nanopartikkelit sekä uva-suojan riittävyys.

Silti asiantuntijoiden mielestä ihmiset levittävät aurinkovoidetta kerralla liian vähän. Enemmän tarvittaisiin, jotta iholle tulisi pullon kyljessä ilmoitettu suojakerroin.

EU-komissio valvoo aurinkosuojavoiteiden koostumusta. Sallittujen kemiallisten uv-suodattimien luettelossa on vuosia roikkunut estrogeenivaikutteinen hormonihäiritsijä 4-Methylbenzylidene Camphor. Tuoreimpien lausuntojen mukaan se on pieninä pitoisuuksina turvallinen, mutta vuosien epäilyjen takia moni valmistaja on ehtinyt jo poistaa sen tuotteistaan.

Ihotautien ja allergologian ylilääkäri Tapio Rantasen mielestä yksittäisestä aineesta ei kannata huolestua. Hän muistuttaa, että ihminen altistuu koko ajan monille erilaisille hormonihäiritsijöille.

Hormonihäiritsijät ovat joko luonnossa esiintyviä tai synteettisesti valmistettuja kemikaaleja, jotka vaikuttavat hormonitoimintaan. Eniten niitä saadaan ravinnosta, ja monet kasvikset sisältävät luonnostaan hormonihäiritsijöitä.

"Yhteisvaikutusta voi syntyä, mutta aurinkosuodattimien hormonivaikutukset ovat silti vähäisiä ja käytännössä merkityksettömiä vaikkapa soijatuotteisiin verrattuna", ylilääkäri Rantanen sanoo.

Kemikaalikimaran välttäminen ei ole helppoa.

Lapsille on pitkään suositeltu fysikaalisen suojan antavia aurinkovoiteita, joissa suoja-aineet jäävät ihon pinnalle.

Titaanidioksidi-suodatin suojaa hyvin uvb-säteiltä, muttei välttämättä täytä EU:n uutta suositusta uva-suojasta. Moni luonnonkosmetiikkayritys onkin vetämässä markkinoilta fysikaalisia aurinkovoiteitaan.

Fysikaalisten aurinkovoiteiden toista suodatinta, sinkkioksidia, EU ei ole vielä hyväksynyt uv-suodattimeksi.

Ylilääkäri Rantasen mielestä lapsillakin voi käyttää kemiallisia aurinkosuojatuotteita.

"Korkean kertoimen tuotteissa on tietysti enemmän ja useampia suodattimia. En kuitenkaan pidä ongelmana käyttää niitä lapsilla, jos auringossa ollaan muuten kohtuullisesti."

Alle kaksivuotiailla ei pitäisi käyttää aurinkovoiteita lainkaan. Syöpäjärjestöjen suositus on, että mikäli vauva on suojattava jollakin voiteella, se olisi fysikaalinen.

Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti suosittaa fysikaalisia voiteita kaikenikäisille lapsille.

"Noudatamme varovaisuutta. Vaikka aurinkovoiteista imeytyviin kemikaaleihin tuskin kukaan on kuollut, niin Suomessa fysikaalisten voiteiden suoja riittää", hän sanoo.

Aurinkovoiteet eivät estä tärkeän D-vitamiinin saantia kesällä. Kaikki voiteet päästävät jonkin verran säteilyä läpi, joten vitamiinia pääsee muodostumaan iholla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi