Ihmiskunnan suuri loikka

Tulevaisuudentutkija Raymond Kurzweil uskoo, että pian ihmisen aivot yhdistetään tietokoneeseen. Sen ansiosta alamme elää satoja vuosia, ehkä ikuisesti.

Tiedemies Raymond Kurzweil on hieman hintelä mies, mutta kädenpuristus on jäntevä. Hän vaikuttaa nuoremmalta kuin 61-vuotias.

Kurzweilille tällä seikalla on suurempi merkitys kuin tavalliselle kuolevaiselle. Hän nimittäin uskoo, että jos hän selviää seuraavat 15 vuotta hengissä, hänen elinvuotensa alkavat lisääntyä ja hän voi saavuttaa satojen vuosien iän ja lopulta jopa kuolemattomuuden.

Kurzweil pitää tarkkaa huolta kunnostaan ja syö päivittäin kymmeniä pillereitä, joilla hän uskoo olevan terveydellisiä vaikutuksia. Hän on kirjoittanut niistä menestyskirjan Fantastic Voyage: Live Long Enough to Live Forever lääkäriystävänsä Terry Crossmanin kanssa.

Amerikkalaisella Kurzweililla on ainakin kolme persoonaa: yksi on kiistelty keksijä ja tiedemies, toinen bestseller-tietokirjailija ja kolmas tietotekniikan fantasioihin uskovien propellipäiden johtaja.

Kurzweil uskoo, että ihmiskunta on nyt 21. vuosisadan alussa historiansa suurimman mullistuksen kynnyksellä.

Vuoden 2025 paikkeilla koemme geneettisen vallankumouksen. Se on ensimmäinen kolmesta "sillasta", jotka johtavat eliniän pitenemiseen sadoiksi vuosiksi.

Toista siltaa hallitsee nanoteknologinen vallankumous vuoden 2030 paikkeilla. Silloin terveydestämme alkavat huolehtia veren joukossa kulkevat miljoonat nanorobotit, jotka torjuvat sairauksia ja vanhenemista.

Kolmannella sillalla vuoden 2045 paikkeilla älykkyytemme kasvaa miljardikertaiseksi, koska ihminen ja tietokone yhdistetään.

Kurzweil halusi tiedemieheksi jo viisivuotiaana. Lapsuudenkodissaan New Yorkin Queensissä hän rakensi elektroniikkaromusta kaikenlaisia laitteita.

Kurzweilin molemmat vanhemmat olivat alun perin itävaltalaisia taiteilijoita, jotka pelastuivat natsien polttouuneilta pakenemalla Yhdysvaltoihin vuonna 1938. Isä Fredric oli pianisti ja säveltäjä ja äiti Hannah kuvataiteilija.

Kurzweil suoritti Bostonin MIT-huippuyliopistossa tutkinnot tietotekniikasta ja luovasta kirjoittamisesta.

Opiskeluaikanaan Kurzweil laati tietokoneohjelman, jonka avulla ylioppilaiksi valmistuneiden oli helppo valita sopiva yliopisto tai korkeakoulu. Ensimmäiset suuret rahansa hän teki myymällä ohjelman 100 000 dollarilla.

Tunnetuimmat keksinnöt, joiden kehittämisessä Kurzweilin panos oli ratkaiseva, ovat CCD-tasoskanneri, optinen omni-font-tekstintunnistusohjelma ja tekstiä ääneen lukeva laite sekä syntetisaattori, joka pystyy tuottamaan minkä tahansa soittimen ääntä.

Kun Kurzweilin sokea ystävä, muusikko Stevie Wonder valitti, että sokeilta puuttui laite, jolla he voisivat lukea tavallista sanomalehteä tai kirjaa, Kurzweil kehitti lukulaitteen ja antoi sen ensimmäisen version Wonderille.

Tutkija-keksijän innoituksen lähde löytyy työpöydältä hänen kodistaan Bostonissa. Kunniapaikalla siistissä rivissä on 35 Tom Swift Jr. -poikakirjaa. Kurzweil alkoi lukea kirjasarjaa kahdeksanvuotiaana.

Kirjojen juoni on aina sama. Tom saa ylivoimaiselta tuntuvan tehtävän, jossa on usein kysymys koko maailman pelastamisesta. Hän menee kavereineen kellarilaboratorioonsa keksimään ratkaisua.

"Kirjojen moraalinen opetus on yksinkertainen: oikealla idealla selviytyy vaikka mistä haasteesta", Kurzweil sanoo.

"On samantekevää, mihin ongelmiin me joudumme vastaamaan. Ne voivat olla liiketoimintaa, terveyttä tai aviosuhdetta koskevia, tai ne voivat liittyä tieteellisiin, sosiaalisiin tai kultuurisiin haasteisiin, mutta olivatpa ne mitä tahansa, me löydämme aina lopulta idean niiden ratkaisemiseksi."

Kurzweil on optimisti ja romantikko. Monien mielestä hän on hullu.

 Tiedekirjoja kustantavan Terra Gognitan Kimmo Pietiläinen kuvaa Kurzweilia mieheksi, "jolla on jalat tukevasti ilmassa". Pietiläinen on tutustunut Kurzweilin ajatuksiin eikä ole ottanut häntä julkaisuohjelmaansa, mutta hän ei silti halua tyrmätä Kurzweilia.

"Hän on tutkinut koko ikänsä näitä asioita ja pyrkinyt systemaatisesti etsimään kehityksestä eksponentiaalisuutta ja todennäköisyyksiä. Kurzweilin ajatukset tuntuvat meistä häkellyttäviltä sen vuoksi, että ihmisen aivoja ei ole suunniteltu ymmärtämään eksponentiaalisuutta ja todennäköisyyksiä vaan ne on tehty toimimaan varman päälle", sanoo Pietiläinen.

Kurzweil sanoo jokseenkin saman asian mukailemalla filosofi Arthur Schopenhaueria, jonka mukaan ihminen erehtyy usein pitämään oman mielikuvituksensa rajoja koko maailman rajoina.

Kurzweilin kummastukseksi monet tiedemiehet näkevät edelleen tietotekniikan kehityksen lineaarisena eli viivan kaltaisena suorana etenemisenä, jossa tieto lisääntyy mekaanisesti 1–2–3–4–5–6 -mallia noudattaen.

Kurzweilin mukaan oikea lukusarja on 1–2–4–8–16–32, koska tiedon määrä kaksinkertaistuu tietyn aikavälin kuluessa. Kun tämä numerosarja piirretään paperille, syntyy eksponentiaalinen käyrä, joka alkaa nousta loivasti, mutta kääntyy pian yhä jyrkemmin ylös.

Amerikkalaiset puhuvat siitä S-käyränä, kun taas Suomessa sitä sanotaan oppimiskäyräksi.

Kurzweil on kehittänyt teorian, jota hän kutsuu nimellä The Law of Accelerating Returns, joka voidaan suomentaa kiihtyvien tulosten teoriaksi.

Se on täydennys tietotekniikan kehittäjän Gordon Mooren 1970-luvulla esittämään Mooren lakiin, jonka mukaan tietokoneiden prosessorien teho kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Kurzweilin teorian mukaan samanlaista kiihtyvää kasvua tapahtuu kaikilla muillakin tietotekniikan alueilla.

Kurzweil kertoo esimerkiksi, että hänen Nokia-kännykässään on tietokone, joka olisi ollut hänen opiskeluaikanaan talon kokoinen.

"Nyt se on miljoona kertaa halvempi ja tuhat kertaa voimakkaampi. Mutta jo 25 vuoden kuluttua sama tietokone mahtuu yhteen verisouluun."

Kurzweil huomauttaa, että jos joku olisi 1950-luvulla kuvannut elektroniikan eksponentiaalista kehitystä kuvailemalla kännykän ominaisuuksia, häntä olisi pidetty haihattelijana.

Eksponentiaalisuus koskee koko ihmiskunnan hankkiman tiedon määrää, ja sen vuoksi me olemme tiedollisen mullistuksen kynnyksellä, Kurzweil esittää.

Ihmisen – tai ihmisapinan – tiedon määrä pysyi samana miljoonia vuosia. Tietomäärä alkoi nousta vasta, kun ihminen muuttui keräilijästä maanviljelijäksi 10 000 vuotta sitten. Siihen vaikuttivat metallien keksiminen ja paremmat työkalut. Teollinen vallankumous käänsi tiedon määrän kasvuun, mutta varsinainen jyrkkä nousu alkoi tietotekniikan tulon jälkeen.

Kurzweil väittää, että ihmisen älykkyys kasvaa lähivuosikymmeninä miljardeja kertoja nykyistä suuremmaksi sen ansiosta, että aivot yhdistetään toimimaan supertietokoneiden kanssa. Tietokoneita voidaan sijoittaa aivoihin tai muualle kehoon, ja aivot voivat olla yhteydessä myös internetin kautta ulkoisiin tietokoneisiin.

"Kun aivot ja tietokone yhdistetään, saavutetaan se suuri etu, että tietoa voidaan siirtää valon nopeudella ihmiseltä toiselle. Tähän mennessä ainoat tavat ovat olleet opettaminen ja oppiminen, jotka ovat hyvin hitaita menetelmiä."

Kurzweil arvioi, että ihminen on muutaman kymmenen vuoden kuluttua enemmän kone kuin biologinen olento mutta säilyttää inhimilliset piirteensä.

"Esimerkiksi aivojen toimintaa mallintavat tietokoneet suunnitellaan samanlaisiksi kuin ihmisen biologiset aivot."

Suuri yleisö pitää Kurzweilin ennustuksia tieteisfantasioina, mutta osa uskoo niihin. Kurzweilin ihailijoihin kuuluu Microsoftin perustaja Bill Gates, joka on sanonut, että Kurzweil on paras mies ennustamaan tekoälyn kehitystä. Kurzweilista on tehty kunniatohtori 25 yliopistoon, mutta hänen näkemyksillään on myös arvostelijoita.

Haluaisiko ihminen todella yhdistyä koneen kanssa?

Se voisi tuhota ihmisen, sanovat jotkut tulevaisuudentutkijat.

Kurzweil ei usko, että tekoäly voi muuttua ihmisen kilpailijaksi ja viholliseksi. Hänen mukaansa ihminen voi istuttaa koneälyyn ihmisen oikeudenmukaisuuden tajun ja muut moraaliset arvot.

Kurzweilin tulevassa maailmassa ihminen saavuttaa satojen vuosien eliniän tai peräti kuolemattomuuden, koska miljoonat äärimmäisen pienet nanorobotit tuhoavat verenkierrossa olevia syöpäsoluja ja muita taudinaiheuttajia. Ne kuljettavat lääkkeitä täsmälleen oikeaan paikkaan esimerkiksi syöpäkasvaimeen. Nykyiset lääkkeet vaikuttavat kaikkiin soluihin ja aiheuttavat usein sivuvaikutuksia.

Nanorobotit toimivat netin kautta yhteistyössä, ja niille voidaan antaa käskyjä.

"Biologiasta on jo nyt tullut informaatioteknologiaa, jossa ihmisen nykyinen geeniperimä on kuin vanhentunut tietokoneohjelma. Mutta nyt meillä alkaa olla keinot ohjelmoida perimämme uudestaan muuttamalla geenejämme samalla tavalla kuin muutamme tietokoneohjelmia."

Entä haluaisiko ihminen elää ikuisesti?

Kurzweil uskoo, että haluaa.

"Käytännössä ihmiset ovat aina valmiita jatkamaan elämistä, elleivät he kärsi suurista tuskista. Itsemurhia tekevät yleensä sellaiset ihmiset, joilla on suuria henkisiä ja ruumiillisia kipuja."

Kurzweilin mukaan elämän pidentämisessä ei ole kyse siitä, että ihmiset tulevat ensin hyvin vanhoiksi ja elävät siinä kunnossa satoja vuosia.

"Vanheneminen on pysäytettävä nuorilta ja elinvoimaisilta ihmisiltä, jolloin heistä tulee teknologian keinoin vieläkin älykkäämpiä, henkisesti voimakkaampia ja elämänhaluisempia."

Näin ihminen lähestyy jumalan kaltaista olentoa, Kurzweil uskoo. Mutta kaikkea ihminen ei tule koskaan ymmärtämään.

"Vaikka ihmisen tietomäärä kasvaa triljoona kertaa triljoona nykyistä suuremmaksi, ihminen ei saavuta koskaan lopullista tietoa kaikesta. Koska samalla kun tietohorisontti laajenee, laajenee myös tietämättä olevan tiedon määrä."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi