Kävelyllä unessa

Unissakävelijä on syvässä unessa, vaikka muistuttaa hereillä olevaa. Hänet saa herättää.

Keskellä yötä keittiöstä kuuluu kolinaa. Unissakävelijä on lähtenyt yölliselle reissulleen ja laittaa aamupalaa täysissä pukeissa. Kouluun pitäisi lähteä, vaikka on yö.

"Usein unissakävelijä ryhtyy yöllä hommiin, jotka aikoo tehdä seuraavana päivänä, esimerkiksi järjestelemään kaappien sisältöä tai viikkaamaan vaatteita", Uniklinikka Unestan ylilääkäri Olli Polo kertoo.

Unissakävelijä muistuttaa hereillä olevaa, jopa silmät ovat auki ja juttua riittää. Silti hän on yhä unessa.

Joka viides on kävellyt joskus unissaan.

Polo kertoo, että unissakävelijät ovat yleensä lapsia, koska kävelyreissut tehdään syvässä unessa, ja lapset pääsevät siihen aikuisia useammin.

"Yöllinen liikkuminen alkaa, kun jokin ärsyke, kuten kova melu tai kokeiden aiheuttama stressi, herättää aivot osittain syvästä unesta."

Tällöin aivojen kävelyä säätelevä osa aktivoituu, mutta muut osat aivoista pysyvät syvässä unessa.

Kävelijä ei näe unia, koska niitä ei nähdä syvän unen aikana, vaan sitä kevyemmässä REM-unessa.

Poikkeuksiakin on. Ne, jotka kärsivät harvinaisesta REM-unen käyttäytymishäiriöistä, näkevät kävellessään unta ja toimivat sen ohjaamina.

Kovin monimutkaiseen toimintaan syvässä unessa oleva ei kykene. On hyvin epätodennäköistä, että hän onnistuisi esimerkiksi ajamaan autoa.

Unissakävelijä voi kuitenkin saada kauhukohtauksen, jonka aiheuttajasta ei jää selvää muistikuvaa. Se tiedetään, että painajaisesta se ei johdu.

Kävely kestää muutamista sekunneista jopa puoleen tuntiin, minkä jälkeen kävelijä yleensä löytää takaisin sänkyyn eikä hänelle jää muistikuvia retkistään.

Muutamia toimenpiteitä unissakävelijän tai hänen vanhempiensa kannattaa tehdä: Piilottaa veitset ja pistää ovet ja ikkunat lukkoon. Huonejärjestys kannattaa suunnitella niin, että makuuhuoneen saa sijoitettua alakertaan. Jos makuuhuoneen ovenkahvaan sitoo lehmänkellon, sen ääni saa unissakävelijän ehkä toisiin ajatuksiin.

Vastoin yleistä uskomusta unissakävelijän saa herättää, mutta syvästä unesta havahtunut vaeltaja voi käyttäytyä arvaamattomasti.

"Suositeltavampaa on käännyttää kävelijä rauhoittavalla puheella ja kädestä saattaen takaisin sänkyyn", Polo sanoo.

Kirjoitusta varten on haastateltu myös neurologian dosentti Christer Hublinia Työterveyslaitokselta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi