Kaamos panee hormonit hillumaan

Väsyttää, nälättää, ketuttaa, siinä kaamosajan kansallistunteet. Lokakuusta tammikuuhun jatkuvalla pimeydellä on iso psykologinen vaikutus, mutta myös hormonit hämääntyvät valonpuutteesta.

Aivoissamme on "sisäinen kello", joka tarvitsee silmien kautta tietyn määrän valoa toimiakseen kunnolla. Kun valoa uupuu ja silmäluomet ovat aamuisin liisteriä, syyllinen on melatoniini eli "yöhormoni." Se porskuttaa pitkälle aamupäivään, koska ei saa käskyä pysähtyä. Melatoniini tottelee yleensä kirkasvalohoitoa, ja valo onkin ensimmäinen hoito kaamosoireisiin.

Kaamosoireilu ja kaamosmasennus ovat eri asioita, vaikka ne arkipuheessa usein sekoittuvat.

Kaamosoireilevia on 40 aikuista sadasta. Kaamosoireilua ovat ruokahalun kasvu, makeannälkä, painonnousu, yöunen pidentyminen ja väsymys.

Kaamosmasentuneella on lisäksi mielialan laskua, mielenkiinnon menetystä ja ärtyneisyyttä.

Virallisestikin kaamosmasennus on yksi masennussairauden muoto. Masennuksen tunnusmerkit täyttyvät, jos oireet jatkuvat vähintään kaksi viikkoa. Joka kymmenes masennuspotilas on kaamosmasentunut.

Myös sokeilla on kaamosoireita. Niillä sokeilla, joilla silmien verkkokalvolta on toimiva hermoratayhteys sisäisen kellon hermosoluihin, silmiin tuleva valo vaikuttaa samoin kuin näkevillä.

Makeannälkää ja kasvanutta ruokahalua puolestaan aiheuttavat leptiini- ja greliinihormonit. Suurimmalla osalla suomalaisista on talvisin puutetta d-vitamiinista. Sitä voi tankata purkista tai etelän auringosta.

Kun muuttaa etelästä pohjoiseen, kaamos voi läväyttää märällä rätillä naamaan. Jos on taipuvainen kaamosoireiluun, pohjoiseen muuttaessa oireet usein pahenevat jopa viideksi talveksi.

Asukasmäärään suhteutettuna kaamosmasennusta on yhtä paljon Pohjois- ja Etelä-Suomessa, kaikkiaan noin 1–2 prosentilla väestöstä. Pohjoisessa masennusoireet voivat olla vaikeampia kuin etelässä.

Etelän kaupungeissa sosiaalinen kanssakäyminen on usein helpompaa kuin pohjoisen hiljaisemmissa taajamissa. Sosiaalisuus voi lieventää kaamosoireita, joten sohva-ansaa vastaan kannattaa taistella.

Tutkijan vinkit pimeään:

 Kaamosoireita voi torjua kirkasvalohoidolla, kuntoliikunnalla ja hakeutumalla ystävien seuraan.

 Valohoito on tehokkainta aamulla kuudesta yhdeksään.

 Kaamosmasentuneelle lääkehoito ja psykoterapia voivat olla tarpeen.

 Jos mahdollista, mene töihin myöhemmin tai tee lyhyempää päivää, jotta saat enemmän päivänvaloa.  

Lähteet: Tutkija Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi