sunnuntai 12.2.2012 | Elma  Onnittele e-kortilla

"Kaamosmasennus on sisäisen kellon rytmihäiriö"

6.12.2009 3:00

Pentti Vänskä

Puoli neljältä iltapäivällä Leppävirran kirkontornista avautuu sininen näkymä läpi kylän raitin.

Puoli neljältä iltapäivällä Leppävirran kirkontornista avautuu sininen näkymä läpi kylän raitin.

Leppävirta. Pari pakkaspäivää on tehnyt ohuen kuurapeitteen Leppävirran kirkonkylälle Pohjois-Savossa. Maisema näyttää aavistuksen valoisammalta, vaikka päivät sen kuin lyhenevät.

Syksyn pimeys masentaa monia. Tekee mieli käpertyä sohvannurkkaan viltin alle teemukin kanssa odottamaan kevättä. Kaamosmasennus on diagnosoitu sairaus, yksi masennuksen alaluokka. Sen oireita ovat jatkuva väsymys, unihäiriöt, apea mieli sekä kasvava hiilihydraattien ja makean nälkä.

Dosentti Jarmo Laitinen Kuopion yliopiston biolääketieteenlaitokselta arvioi kaamosmasennukseen sairastuvan joitakin prosentteja väestöstä. "Sen tehokkain hoito on kirkasvalo. Masennuksen laukaisevana tekijänä on siis valon puute."

Pimeys voi vaikuttaa lievemminkin.

"Aamulla väsyttää enemmän, kun on vielä pimeää", sanoo lukiota käyvä Linda Kuivalainen Leppävirralla. Hän kulkee koulumatkansa pimeässä aamuin illoin.

Laitinen uskoo, että valon määrä vaikuttaa kaikkien ihmisten mielialaan jossakin määrin.

Hänen mukaansa ihmisen sisäinen kello tarvitsee päivittäisen tahdistuksen, jonka se saa silmän kautta tulevasta valosta. Syyspimeän aikaan tahdistus on puutteellista.

"Erään teorian mukaan kaamosmasennus on sisäisen kellon rytmihäiriö. Silmä ei saa tarvittavia viestejä, kun valoa ei ole", Laitinen sanoo.

Hän itse käyttää syksyisin kirkasvalolamppua. Laitinen visioi, että tulevaisuudessa silmälaseissa saattaa olla pieni sininen valo, joka antaa silmän reseptorille signaaleja.

Uudet konstit lienevät tarpeen, sillä ilmaston lämpeneminen ja lumentulon viivästyminen tietää entistä pimeämpiä – ja mielenterveyden kannalta vaikeampia – syksyjä.

Leppävirralla ystävykset Mirja Ahponen ja Helena Oksman ovat keksineet omat konstinsa kaamosmasennuksen torjuntaan.

"Kynttilät antavat pimeään valoa", Ahponen sanoo.

"Ja kun hyviä ystäviä tapaa, se auttaa, ettei tarvitse kynttilöitäkään", Oksman jatkaa.

Leila Ärväs-Martikainen ja Matti Martikainen yrittävät myös ottaa ilon irti pimeästä ajasta. "Tulee tehtyä ehkä voimakkaamman makuisia ruokia", Ärväs-Martikainen sanoo. "Joo, chilipurkki on käytössä", Martikainen jatkaa, ja rouva lisää vielä: "Glögillä voi lämmitellä."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.