lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
10 kysymystä koulupelosta. Palstalla käsitellään terveyteen liittyviä asioita. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa professori (emerita), psykologi ja psykoterapeutti Sinikka Ojanen.

Kertooko vatsakipu koulupelosta?

15.8.2011 3:00


1. Mitä on koulupelko?

"Lapsi ei pelkää koulua vaan kodin jättämistä, eroa äidistä. Koulua pelkäävä lapsi siirtää ahdistuksen tunteensa ulkoiseen kohteeseen eli kouluun. Koulupelko on aiheeton ulkomaailman pelko eli fobia. Se syntyy tiedostamattomista, kuvitteellisista vaaroista. Lapsi ei itsekään tiedä pelon syytä, mutta pelko on voimakas. Neuroottinen pelko on kuitenkin erotettava luonnollisesta pelosta, jota lapsi voi tuntea astuessaan uuteen ympäristöön ensimmäisinä koulupäivinä."


2. Miten yleistä koulupelko on?

"Olen tutkinut ja hoitanut väitöskirjaani varten toista sataa lasta ja vanhempaa, mutta oire on harvinainen. Joidenkin arvioiden mukaan hoitoklinikoiden asiakkaista 5–10 prosenttia on koulupelkoisia."


3. Jos lapsen vatsaan sattuu kouluaamuina, onko se koulupelkoa?

"Vatsakipu on lapsilla yleinen jännityksen oire. Niin on myös koulua pelkäävillä. Se on helpoin selitys, jonka lapsi sanoo, kun haluaa jäädä kotiin. Muita koulupelon fyysisiä oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja vapina."


4. Mistä tietää, onko kyse koulupelosta vai pinnaamisesta?

"Se on selvitettävä yksilöllisesti. Koulupelokas on yleensä pärjännyt koulussa hyvin. Pinnari menestyy huonommin ja on vanhempi. Pinnarit kulkevat ryhmissä, kun pelokas lapsi juoksee koulusta suoraan kotiin. Pinnareiden kotona lintsaamisesta ei aina välitetä. Koulupelkoisen koti taas on ylihuolehtiva."


5. Mistä koulupelko johtuu?

"Koulupelko johtuu lapsen ja vanhemman, yleensä äidin, vuorovaikutuksen ongelmista.

Vanhemman ja lapsen välillä on läheinen, jopa tukahduttava suhde. Vanhempi ei edes tiedä ahdistuksen tai vihan tunteista, joita hän lapsessa riippuvuudellaan aiheuttaa. Äidillä on ehkä ollut ongelmallinen suhde omaan äitiinsä ja hän etsii lapselta sitä, mistä itse jäi paitsi. Isä on yleensä heikko, sairas tai naimisissa työnsä kanssa.

Myös vanhempien huono suhde tai kyvyttömyys asettaa lapselle rajoja voi aiheuttaa koulupelkoa. Koulupelon fyysiset oireet laukaisee jokin tapahtuma, esimerkiksi todellinen tai kuviteltu sairaus, äidin joutuminen sairaalaan, läheisen kuolema, muutto tai luokan vaihto. Lapsi alkaa pelätä äidin menettämistä tai sitä, mitä kotona tapahtuu, kun hän on koulussa."


6. Miksi äiti vaikuttaa niin paljon?

"Koska äiti on yleensä se, joka pystyy vähentämään lapsen jännitystä. Äidin menettäminen on lapsen suurin pelko."


7. Miten koulupelkoa voi hoitaa?

"Nopea paluu kouluun auttaa. Lapsi tarvitsee tutkimusta ja ehkä psykoterapiaa, johon myös vanhempi osallistuu. Joskus pelkkä vanhemman hoito riittää. Väitöstutkimuksessani kaikki hoidetut lapset palasivat kouluun. Hoidotta jääneiden verrokkiryhmästä joka kolmas kävi koulua jotenkuten. Hoitamattomilla ilmeni iän karttuessa epäsosiaalisia piirteitä."


8. Onko koulupelko vain

alakoululaisen ongelma?

"Ei ole. Oire voi ilmetä kaikilla koulutasoilla. Ala-asteikäisen koulupelko johtuu yleensä eroahdistuksesta. Vanhemmalla lapsella voi olla kyse psyykkisestä häiriöstä."


9. Auttaako koulun tai luokan vaihto?

"Ei, koska silloin oireiden syy jää piiloon ja hoitamatta. Koulun tai ryhmän vaihdon toimivuudesta ei ole vankkaa näyttöä."


10. Tuleeko koulupelkoisesta paniikkihäiriöinen aikuinen?

"Lapset, jotka eivät saa apua ahdistukseensa, kärsivät yleensä aikuisina neuroottisista häiriöistä."

 

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.