Kevennetyin rinnoin

Sirkka-Liisa Lamminkoski kantoi 30 vuotta vaivoja, jotka katosivat pienennysleikkauksella.

Moni nainen haluaisi isommat rinnat. Sirkka-Liisa Lamminkoskesta, 53, se on käsittämätöntä. Kun rintaliivien kuppikoko on DD tai isompi, rinnat eivät ole kantajalleen ilon aihe.

Nyt Lamminkoskella kuitekin on syy iloita. Hän leikkautti rinnoistaan kolme kiloa. "Kuuden voipaketin verran!"

Pian hän pääsee rintaliivikauppaan. Se on niin iso asia, että hän haluaa sen videolle.

Lamminkosken olo tuntuu kevyeltä, kuin olisi nuori tyttö. Isojen rintojen kanssa ei tuntunut.

Kun hän johti Irti työpaikkaväkivallasta ry:n neuvotteluja, puhuminen oli hankalaa, sillä rintojen painon vuoksi keuhkoihin ei saanut vedettyä kunnolla ilmaa. Leikkauksen jälkeen hengittäminen on helppoa.

Naiset ovat kertoneet, että rintojen pienennyttäminen on tuottanut heille hyvää mieltä, kun ruumiinkuva, eli käsitys omasta vartalosta on muuttunut myönteisemmäksi. Leikkausta ei silti yleensä tehdä kauneuden vuoksi. Julkisella puolella se ei edes riittäisi leikkauksen syyksi.

Yleisimmin rintojen pienennyksiä tehdään niska- ja hartia-alueen vaivojen vuoksi. Ne katoavat yleensä heti, kun ylävartalosta poistetaan kilo tai kaksi maitorauhas- ja rasvakudosta ja ylimääräistä ihoa.

"Rintojen pienennyttäminen on parantanut työkykyä ja vähentänyt masentuneisuutta. Myös mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen lisääntyvät", luettelee ylilääkäri Erkki Tukiainen. Hänen yksikkönsä tekee rintojen pienennyksiä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Töölön sairaalassa.

Jos Lamminkoski olisi tiennyt rintojenpienennysleikkauksista, ehkä hän olisi teettänyt operaation jo paljon aikaisemmin.

Vielä vuosikymmen sitten rintojen pienennysleikkauksien terveysvaikutuksiin suhtauduttiin vähättelevästi, ja leikkauksia tehtiin vuodessa vain nelisensataa.

Nyt tiedetään, että painon poistaminen rinnoista parantaa elämänlaatua kuin keinonivel kipeässä polvessa. Viime vuonna tehtiinkin jo 1 100 pienennystä.

Leikkauksessa on riskinsä. Pahimmillaan se vie imetyskyvyn.

Lamminkoski olisi voinut leikkauttaa rintansa huoletta jo 25 vuotta sitten, kun kuopus oli imetetty.

"Imetysaikana rauhaset olivat entistä painavammat, enkä voinut pitää liivejä ollenkaan. Anoppi tehtaili kannattimet sideharsosta."

Pienennysleikkauksia pidettiin tuolloin esteettiseen kirurgiaan kuuluvina. Ehkä siksi lääkärit terveyskeskuksessa eivät huomanneet, mikä aiheutti Lamminkoskelle migreeniä, huonosti nukuttuja öitä, välilevyn pullistumia, nikamien kulumia sekä useita muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

"Myöhemmin eräs lääkäri kertoi ajatelleensa, että eihän naiselle voi sanoa, että rintasi ovat liian suuret", Lamminkoski sanoo.

Koulussa ja töissä rinnat kyllä huomattiin. Niinä aamuina, kun oli tiedossa yleisurheilua, Lamminkoski sitoi rintakehänsä kankaalla tiukaksi paketiksi toivoen, että kiusaajat jättäisivät rauhaan. Koulukaverit nimittivät häntä pumpuliksi, työkaverit vielä julmemmin lehmäksi.

Ennen kuin vaivojen syy keksittiin, Lamminkoski joutui hoitokierteeseen. Kun hän makasi vyöruusun takia sairausvuoteella, hän menetti oikean kätensä toiminnan, koska rinnat painoivat sitä. Epäiltiin, että hän olisi saanut aivo-infarktin.

Koska Lamminkoski hengästyi helposti, häneltä otettiin sydänfilmi. Öisin hän kuorsasi ja hengitti katkonaisesti. Sitä hoidettiin uniapneana. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet poikivat 15 lähetettä fysioterapiaan. Migreenin hoidoksi tarjottiin lääkkeitä.

Muutama kuukausi sitten Lamminkoski heräili kahden ja puolen tunnin leikkauksen jälkeen Ähtärin sairaalassa. Rinnat olivat arat ja arpia kutisi. Etumus keventyi niin paljon, että tasapaino piti etsiä uudelleen. Silloin ystävän ja miehen apu arkiaskareissa olivat välttämättömiä.

Mutta jo parin viikon kuluttua pukeutuminen ja hiusten pesu alkoivat sujua helpommin kuin koskaan. Niin arkisiin asioihin leikkaus vaikutti. Yöunesta tuli syvää ja kuorsaus loppui, eikä hartioihin ja päähän enää satu.

Ryhtikin suoristui, ja enää ylävartaloa ei tarvitse peitellä pukeutumalla bleiseriin.

Ja ne uudet rintaliivit! Ne hän voi ostaa vaikka lähimmästä alusvaatekaupasta, kun sopivia ei tarvitse lähteä Virosta asti hakemaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi