Kuka minä olen?

Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisen tapaa ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sitä voi kuvata viidellä piirteellä.

Oletko junailija vai pomoilija? Suorittaja vai seikkailija? Erilaiset nettitestit lupaavat paljastaa persoonallisuustyyppimme, mutta näin helppoa luokittelu ei ole. Yksiulotteisten suorittajien ja seikkailijoiden sijasta olemme sekoitus erivahvuisia persoonallisuuspiirteitä, kertoo psykologian dosentti Mirka Hintsanen Helsingin yliopistosta.

Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisen tapaa ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sitä persoonallisuuspiirteet kuvaavat.

Keskeisimmät piirteet ovat ulospäin suuntautuneisuus, avoimuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja neuroottisuus eli tunne-elämän epätasapainosuus.

"Nämä viisi piirrettä ovat kaikilla ihmisillä, mutta ne korostuvat eri ihmisillä eri tavoin", Hintsanen sanoo.

Ihminen voi olla esimerkiksi erittäin ulospäin suuntautunut, kohtuullisen sovinnollinen ja avoin, mutta hän ei välttämättä ole kovin tunnollinen eikä tasapainoinen.

Kuinka persoonallisuuspiirteiden koktaili syntyy? Sekoituksen pohjana on synnynnäinen temperamentti. Se on ihmisen tapa reagoida ympäristön tapahtumiin. Toiset esimerkiksi ärsyyntyvät herkemmin kuin toiset, mutta kaikesta temperamenttia ei voi syyttää.

"Temperamenttiin ei voi vaikuttaa, mutta aikuinen voi kontrolloida, tuoko reaktionsa esiin ja millä tavalla. Lapsilta ei voi odottaa kykyä hallita temperamenttinsa mukaista käyttäytymistä", Hintsanen sanoo.

Siksi temperamentilla ei voi oikeuttaa esimerkiksi työkaverilleen huutamista, vaikka se tuntuisi luontaiselta reaktiolta.

Temperamentin ohella persoonallisuuteen vaikuttavat omat kokemukset ja uskomukset itsestä, ympäröivät ihmiset ja kulttuuri.

Persoonallisuus muuttuu läpi elämän, mutta aikuistumisen jälkeen muutokset hidastuvat. Dramaattiset tapahtumat kuten avioero, vakava sairaus tai läheisen kuolema voivat silti muuttaa ihmistä nopeasti.

Persoonallisuus kypsyy automaattisesti niin, että elämä ja sosiaaliset tilanteet muuttuvat vanhemmiten helpommiksi.

Silti esimerkiksi parisuhdeongelmat saattavat voimistaa kielteisiä persoonallisuuspiirteitä, kertoo psykologian tohtori Riitta-Leena Metsäpelto Jyväskylän yliopistosta.

Puhutaan hyvistä tyypeistä ja kypsistä persoonista. Koostuuko heidän persoonallisuutensa vain hyvistä piireteistä?

Persoonan piirteet eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja. Tilanteesta ja kulttuurista riippuu, onko voimakas ulospäin suuntautuneisuus hyvä vai huono piirre.

Yksi persoonallisuuspiirre on kuitenkin selvästi haitallinen: neuroottisuus.

"Neuroottisuus heikentää tyytyväisyyttä elämään. Se altistaa kielteisille tunteille, kuten vihalle, ja kasvattaa riskiä sairastua moniin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin", Metsäpelto sanoo.

Huh! Mikä avuksi jos tunnistaa itsessään neurootikon? Voiko omaan persoonaansa vaikuttaa?

"Jo se auttaa, että tunnistaa itsessään ongelmia aiheuttavan persoonallisuuspiirteen. Seuraavaksi kannattaa miettiä, voisiko joissain tilanteissa ajatella toisin, ja etsiytyä tilanteisiin, jotka tuottavat myönteisiä kokemuksia", Metsäpelto sanoo.

Persoonaan voi vaikuttaa vain vähän. Siksi on tärkeää hyväksyä itsensä sellaisenaan kuin on.

"Itseä ei tarvitse syyllistää siitä, että on erilainen kuin joku toinen. Ei tarvitse muuttua kenenkään muun kaltaiseksi", dosentti Hintsanen sanoo.

Artikkelia varten on haastateltu myös päihdepsykiatri ja psykoterapeutti Juha Kemppistä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi