Kummat kyläilijät

Kesävieraita on moneksi. Mukavien tapaamisten joukkoon mahtuu myös hämmentäviä kohtaamisia. Ehkä joku näistä tyypeistä on vieraillut luonasi.

Tupatarkastajat

"Jaahas, miten olette makuuhuoneen laittaneet", tuumaa tupatarkastaja ja marssii tutkimaan isäntäväen kaappeja.

Tämä kyläilijä haluaa tietää sentilleen, paljonko vanhan kesämökin remontti tuli maksamaan tai miksi isäntäväki valitsi juuri tuollaisen ruokailuryhmän ja tällaisen villamaton.

Aika usein tupatarkastajan erikoisista kommenteista paistaa peitelty kateus, mutta vieras saattaa myös olla sairaalloisen utelias tai sosiaalisesti hieman kömpelö.

Yhtä kaikki, isäntäväkeä vierailu kuumottaa.

"Ystävämme tuli mökillemme mukanaan uusi rouvansa. Rouva tervehti, käveli sisään ja marssi availemaan kaappeja ja katsomaan, mitä niistä löytyy", muistelee Pirkko.

"Haavi siinä jäi auki."

Hotellivieraat

Mukavia vieraita kestitään mielellään, mutta jotkut kyläilijät näyttävät tilanneen täysihoidon ja huonepalvelun.

"Sisareni perheineen ilmoitti viipyvänsä kaksi viikkoa ja odotti täyttä palvelua koko ajan. Palvelun puutteista huomauteltiin: me ei tykätä noista jogurteista ja ei, me emme syö punaisia omenoita vaan vihreitä", kuvailee Sirpa.

Pirkko muistelee perheystävän vaimoa, joka kohteli mökin emäntää ja isäntää kuin ravintolahenkilökuntaa, kommentoi ruokia ja viinivalintoja.

"Illalla hän istui passattavaksi ja suunnilleen sormia napsautellen komenteli miestäni, että tuopas minulle tällainen drinkki. Lisäksi rouvan piikkikorot tekivät pihamme täyteen pieniä reikiä."

Pihistelijät

Pahimmillaan pihistelijät laskuttavat tuomistensa hinnan – jos ylipäätään tuovat mitään – tai nappaavat lähtiessään sipsipussin jämät mukaansa. Kyläpaikan ruoka ja juoma pihistelijöille maistuu aina.

Vauva-nettifoorumilta löytyy lukuisia tarinoita näistä kyläilijöistä. Yhden kirjoittajan tuttavapariskunta käy säännöllisesti kylässä syömässä hyvin, mutta vastavierailulla ei halua edes kahvia keittää.

"Kerran veimme tuomiseksi juustoa, viiniä ja itse tehtyä kinkkupiirakkaa, joita voisimme syödä yhdessä. He olivat ihmeissään, mutta eivät ymmärtäneet 'vihjettä'. Eivät meinanneet niitäkään tarjota."

Ellit-keskustelupalstalla kirjoittaja kertoo sukulaismiehestä, joka oli tullut rippijuhliin seteli kourassa ja pyytänyt vaihtorahaa takaisin hämmentyneeltä juhlakalulta.

"Mies ei ollut halunnut käydä rikkomassa rahaa etukäteen, kun kaupassa ei olisi varmaan ilman ostoksia rahaa rikottu."

Moukat

Useimmat hallitsevat kyläilytavat ihan maalaisjärjellä. Eivät kuitenkaan kaikki.

"Meillä vieraillut kaveri valitteli nälkää, paineli jääkaapillemme ja söi ruoat, joita olimme ostaneet seuraaviksi päiviksi", muistelee Jarkko kummastuttavaa vierailua.

Ellit-palstalla huvittunut kirjoittaja kuvailee sukujuhannusta ja veljen nuorimmaisen pottatreenejä. Pokka piti vielä, kun pienokainen istutettiin isolle hädälle ruokapöydän ääreen.

"Kohokohta olikin se, kun käly ryhtyi ruuat edessään istuville esittelemään potassa olevaa pökälettä ja ihastelemaan kovaan ääneen, miten mummo ja pappa ja sedät ja tädit ja enot ja serkut ovat ilahtuneita, kun tuli niin hieno kakka pottaan. Koko poppoo sitten hymy naamalla nyökytteli ja hoki kuin tärähtänyttä mantraa, että kyllä tosiaan on hieno kakka!"

Pyörremyrskyt

Nämä eläväiset kyläilijät jättävät jälkeensä kaaosta ja hämmennystä.

Pekka muistelee mökkivierasta, joka avasi vierailun vaatimalla saunan jälkeistä miesten alastonpainia.

"Muutaman keuhkot tyhjentävän tärskyn jälkeen voitiin jatkaa grillaten. Tätä iloa ei kestänyt pitkään, kun jannu tajusi paikalla olevan pelkkiä miehiä. Ratkaisuksi kävi teksti-tv:n chatti."

Ilta meni miehen meuhkatessa tuhmista kännykkäviesteistä. Toisena päivänä mies sai päähänsä nikkaroida jokeen rysän kanaverkosta. Epäonnisen urakoinnin jälkeen hormonit alkoivat taas hyrrätä, ja mies päätti kutsua paikalle nuoria tyttöjä.

"Nämä hänen tuttavansa ihme kyllä tulivat syömään, mutta tytöt kauhistelivat alkeellisia olosuhteita, eikä visiitti kestänyt pitkään."

Kursailijat

"Muistan hymyssä suin, kun yksi äidin veljistä tuli perheineen mökillemme. Hänen vaimonsa huusi jo talon nurkalta: 'Ei syömistä, ei juomista!' Tästä muodostui sukuhaaran lentävä lause", kertoo Eeva.

Joskus kursailu paisuu hieman mielenosoituksellisiin mittoihin.

Vauva-foorumilla eräs miniä ihmettelee kylässä käyneen anoppinsa yltiöpäistä "kohteliaisuutta".

"Olin unohtanut antaa hänelle pyyhkeen, joten hän ei sitten kysynyt sitä, vaan kuivasi paitaansa. Vesilasiakaan ei pyytänyt, saati itse ottanut, vaan joi vessassa käydessään hanasta."

Asumaan jäävät

Tältä kyläilijätyypiltä puuttuu kyky arvioida, milloin hänen läsnäolonsa on viihdyttänyt isäntäväkeä tarpeeksi.

Lotan tuttava oli muuttamassa kaupunkiin, ja Lotta oli arvellut tämän viipyvän kylässä yön tai kaksi ennen omaan asuntoon siirtymistä.

Viikon jälkeen Lotta alkoi kysellä, milloin vieras on muuttamassa.

"Silloin selvisi, ettei hänellä oikeastaan ollut varmaa asuntoa tiedossa. Jatkaessaan asumista luonani hän ei osallistunut ruokakuluihin tai käynyt itse kaupassa. Parin viikon vihjailun jälkeen jouduin sanomaan suoraan, että nyt on aika lähteä."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi