Kutina olikin syyhyä

Lapsiperheessä syyhypunkki saa aikaan mittavan pyykinpesuoperaation.

Kutisee ! Ikävä talvi-ihon oire voi johtua ihon kuivumisesta – tai ihon alla onkaloitaan kaivelevasta ja munivasta syyhypunkista. Pelkkä ajatuskin inhottaa, mutta onneksi tauti on vain kiusallinen, ei vaarallinen.

Syyhy on ollut Suomessa sotavuosien jälkeen niin harvinainen, ettei lääkärikään osaa aina epäillä kutinan johtuvan syyhystä. Yleensä käy niin kuin halikkolaiselle Aimo Kakon perheelle.

Aimo Kakon kuukausia kutisseelle iholle neuvottiin levittämään perusvoidetta tai hydrokortisonia. Ne eivät auttaneet, ja Kakko jatkoi raapimista. Ihoa alkoi punoittaa, kirvellä ja polttaa.

Kun perheen 12- ja 15-vuotiaat pojatkin alkoivat kynsiä ihoaan, Kakko hakeutui ihotautilääkärin vastaanotolle ja sai tehokkaat hoito-ohjeet. Alkoi syyhyn hävitys.

Koti imuroitiin, käytetyt vaatteet pestiin 60 asteessa, osa pantiin muovipussissa vuorokaudeksi pakastimeen. Lisäksi jokainen voiteli kehonsa huolellisesti syyhyvoiteella, permetriinillä.

"Vaikka permetriinivoidetta saa reseptittä, oireilevan potilaan kannattaisi tavata lääkäri, jotta kaikki altistuneet saavat hoidon", Espoon kaupungin tartuntalääkäri Stiina Zitting korostaa.

Viheliäinen tauti leviää varmasti, sillä syyhyn huomaa vasta, kun oireet alkavat. Hoitamaton, jopa oireetonkin syyhypotilas tartuttaa tautia eteenpäin. Mahdollinen ihottuma nousee yleensä vasta noin 3–4 viikon päästä tartunnasta, jolloin alkaa myös kutina. Jos punkki on päässyt iholle marraskuussa, alkaa kutina vasta joulukuussa ja syyhy diagnosoidaan ehkä vasta helmikuussa tai jopa myöemmin. Tartunnat ovat pahimmillaan syksyllä ja talvella.

"Varsinkin syystalvella syyhystä tulee paljon ilmoituksia", Helsingin kaupunginepidemiologi, infektiolääkäri Hannele Kotilainen kertoo.

Omin silmin alle puolen millimetrin mittaista, ihon sarveiskalvossa elävää syyhypunkkia on mahdotonta nähdä. Sitä kannattaa etsiä luupilla käsistä tai varpaista, mutta varmimmin se löytyy ihotautilääkärin käyttämällä mikroskoopilla.

Kakoilla syyhynhävitysoperaatioon osallistui myös poikien äiti ja koko lähipiiri, jonka epäiltiin altistuneen syyhylle. Syyhy häviää vain, jos kaikki tartunnan saaneet hoidetaan samaan aikaan.

Syyhystä on kärsinyt viimeisen vuoden aikana moni muukin kuin Kakon perhe.

Vaikka syyhy on ollut Suomessa harvinainen, sitä on esiintynyt 5–8 vuoden jaksoissa. Viimeisen vuoden aikana se on yleistynyt niin paljon, että syksyllä joistain pääkaupunkiseudun apteekeista ostettiin hyllyt syyhyvoiteista tyhjiksi. Myös lääketukusta voide loppui kokonaan. Zittingin mukaan syyhytautipotilaiden määrä on selvästi lisääntynyt.

Lemmikeistä syyhypunkit eivät perheenjäseniin tartu. Lasten leikeissä se kuitenkin leviää. Aikuinen voi saada syyhyn myös petikumppanilta seksin aikana. Punkki voi kipittää iholta toiselle myös vuodevaatteiden kautta, sillä se pystyy elämään isäntänsä ulkopuolella jopa 24–36 tunnin ajan. Käteltäessä syyhy ei yleensä ehdi tarttua.

Aimo Kakko epäilee, että heille syyhypunkki tuli matkalta tai sukulaisperheestä, jossa syyhyä oli todettu pari, kolme kuukautta aikaisemmin. Kakoilla kutina alkoi helpottaa jo muutaman päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Koko hoito uusittiin viikon päästä. Näin varmistettiin, että syyhystä on varmasti päästy.

"Takaisin en tautia ottaisi, mutta nyt osaisin hoitaa sen nopeasti pois", Kakko toteaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi