Kuuma aalto yltää töihinkin

Tänäkin vuonna yli 30 000 suomalaisnaista on uuden tilanteen edessä: helteiden lisäksi hiostavat sisältä hyökyvät kuumat aallot.

Vaihdevuosien alkaminen myllertää monen naisen elämän.

Samaan aikaan poliitikot ajavat eläkeiän nostoa eli virtaa pitäisi riittää työelämään entistä kauemmin. Pahat vaihdevuosioireet saattavat kuitenkin tainnuttaa sen tunnollisimmankin työntekijän.

"Jos naisten, ja tietysti miestenkin, odotetaan jatkavan työelämässä pidempään, työkykyä heikentävien oireiden hoidontarve kasvaa", gynekologi, professori Olavi Ylikorkala sanoo.

Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 50–52-vuotiaana, jolloin kehon estrogeenituotanto hiipuu.

Kolme neljästä naisesta tuntee sen nahoissaan.

"Joillekin oireet aiheuttavat selkeää työkyvyn alenemista: mielialan laskua tai vaihtelua, unohtelua, päättämättömyyttä. Jos hiukset valuvat hikisinä päätä myöten, se vaikuttaa kokonaisoloon, ja hygieniasta huolehtimiseen menee aikaa", sanoo työterveyslääkäri Tuula Korpela, joka on työskennellyt monilla naisvaltaisilla työpaikoilla.

Myös unihäiriöt ja katkonaiset yöunet vievät virtaa.

"Onhan se selvää, että jos ihminen kymmenen kertaa yön aikana herää siihen, että yöpaita ja lakana ovat märkinä, töissäkin väsyttää. Väsyneenä ei pysty keskittymään ja pinna palaa", Ylikorkala sanoo.

Ylikorkalan mielestä vaihdevuosien merkitystä työkykyyn on aliarvioitu. Hän arvioi, että jopa yli kolmannes työkyvyttömyyseläkkeellä esimerkiksi masennuksen tai työuupumuksen takia olevista vaihdevuosi-ikäisistä naisista on diagnosoitu huolimattomasti, ja to-siasiassa oireet johtuvat vaihdevuosista.

Arviota eivät kaikki purematta niele, mutta toisaalta esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on ottanut vaihdevuosi-ikäiset naiset painopistealueekseen.

Työelämään vaikuttavien oireiden lisäksi ja pahimpien tuskien laannuttuakin naisen loppuelämä muuttuu hormonaalisten muutosten vuoksi. Riski erilaisiin sairauksiin, kuten luukatoon, lisääntyy.

Kansallisissa työkykytutkimuksissa naisten työkyvyn on huomattu työuran loppupuolella heikentyvän verrattuna miehiin. Selkeää syytä tähän ei tiedetä, mutta sellaiseksi on arveltu esimerkiksi sitä, että fyysisesti raskaat alat ovat usein naisvaltaisia. Myös huono johtajuus uuvuttaa ennen aikojaan.

"Vaihdevuosien merkitystä ei ole tutkittu, mutta ne voivat hyvinkin tuoda lisänäkökulman, koska erot alkavat näkyä viidenkymmenen ikävuoden jälkeen", arvioi Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Juhani Ilmarinen.

Nykyisistä kolmikymppisistä naisista joka viides ja miehistä joka kymmenes tulee juhlimaan satavuotispäiväänsä. Nyt naiset elävät keskimäärin 83-vuotiaiksi ja miehet 74-vuotiaiksi.

Eliniän noususta huolimatta naisten hedelmällinen aika ei ole juuri pidentynyt. Se tarkoittaa, että elämä hedelmällisen iän jälkeen pitenee koko ajan. Lääkeyhtiöt ovat kehityksestä innoissaan, koska yhä useampi nainen syö lääkkeitä entistä pidempään.

"Kelalla on rekisterit hormonikorvaushoitoja saavista ihmisistä. Viimeksi, kun asiaa tarkistimme, vanhin hormoneja syönyt nainen oli 103-vuotias", Ylikorkala kertoo.

Jos kaikki oireilevat naiset käyttäisivät hormonikorvaushoitoa, vaihdevuosiongelma voisi olla helposti ratkaistu. Hoito ei kuitenkaan terveyssyistä käy kaikille.

Tällä hetkellä hoitoa käyttää noin joka neljäs tai viides nainen.

Suositeltava käyttöaika lääkitykselle olisi enintään viisi vuotta. Moni nainen haluaa käyttää hormonihoitoa työuransa ajan, sillä eläkkeellä oireiden kanssa on helpompi elää. Eläkeiän noston myötä lääkitsemisaika pitenee.

"Työelämän vaatimukset ovat niin kovat, että töissä on hankala olla, jos on aina hikikarpalot otsalla", sanoo Naistenklinikan osastonlääkäri, Menopaussitutkimusseuran puheenjohtaja Tomi Mikkola.

Olisi tärkeää, että vaivoista voisi halutessaan puhua esimiehelle. Työtehtävien sopeuttaminen auttaisi todennäköisesti sekä pomoa että työntekijää.

Kissan nostaminen pöydälle vaimentaisi myös yhä varsin yleistä tapaa heittää vaihdevuosi-ikäisen naisen sanomiset vaihdevuosien piikkiin. Esimerkiksi ilmastointiin liittyvissä asioissa kuittailut ovat työterveyslääkäri Tuula Korpelan mukaan yleisiä.

Korpela toivoisi työterveyslääkäreille enemmän mahdollisuuksia ja tietoutta hoitaa vaihdevuosioireita ja -lääkityksiä. Hän arvioi, että oireita ei osata aina yhdistää vaivoihin. Jos viestintä gynekologin ja työterveyslääkärin välillä ei toimi, kokonaisvaltainen hoitaminen saattaa kärsiä.

Korpelan mielestä pitäisi keskustella myös siitä, voisiko työnantaja korvata ainakin osan lääkkeistä ja tutkimuksista. Nyt käytäntö on kirjava.

"Eräässäkin suuressa miesvaltaisessa firmassa miehet saivat käydä urologisissa tutkimuksissa firman laskuun, mutta naisten vastaavia tutkimuksia ei katsottu tarpeelliseksi korvata."

Asenteissakin saattaa siis olla hieman ruuvattavaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi