Lääkäriin vai nettiin?

Verkosta löytyy apua joka vaivaan. Omien diagnoosien kanssa pitää silti olla varovainen.

Vatsassa pistää ja päässä huimaa. Mitähän pitäisi tehdä?

Huolestuttavat oireet ja pelko sairaudesta jäytävät toisinaan niin, että tietoa on pakko saada heti. Moni avaa tässä tilanteessa netin.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yliopettaja Merja Drake tutki verkon terveysviestintää tuoreessa väitöskirjassaan. Hän huomasi, että moni perustelee terveystiedon etsintää sillä, "ettei tarttis lähteä lääkäriin". Draken mukaan ihmisille on iskostunut kuva alati kriisissä olevasta terveydenhuollosta, eikä pikkuasian takia haluta häiritä, vaikka oire aiheuttaisikin huolta.

Suomalaiset etsivät terveystietoa innokkaasti. Tilastokeskus selvitti kaksi vuotta sitten, että 62 prosenttia 16–74-vuotiaista netinkäyttäjistä oli etsinyt tietoa sairauksista ja hoidoista, terveydestä ja ravinnosta. Ihmiset hakevat apua sekä omiin että läheisten oireisiin.

Tiedon kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina kohtaa. Draken tutkimus paljasti, että ihmiset kokevat tiedon saannin vaikeaksi.

Se ihmetyttää, sillä verkko pursuaa terveyskirjastoja ja artikkelisivustoja. Miksi tietoa ei löydy?

Yksi syy on se, että tieto on levällään. Toinen on se, että ihmiset etsivät tietoa toisin kuin ammattilaiset kuvittelevat. Emme hae lisätietoa diagnoosista vaan suunnistamme epämääräisten oireiden perusteella, usein Googlen avulla.

Yksityisten tuottajien sivustot jyräävät hakukoneissa usein julkiset sivustot, koska niiden domain-nimet putkahtavat helpommin esiin.

"Jos hakee tietoa sanalla sikainfluenssa, saa todennäköisemmin esiin yksityisen sikainfluenssa.fi:n kuin vaikka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sivuston vsshp.fi", Drake mainitsee.

Se, että tieto on yksityisen tahon tuottamaa, ei tee siitä välttämättä epäluotettavaa. Suomalaisia sivustoja on myös sen verran vähän, että sana leviää, jos jollain sivustolla julkaistaan selvää höpöhöpöä.

Terveyssivustot näkyvät myös vastaanotoilla. Moni menee lääkärille oman esidiagnoosinsa kanssa. Osa lääkäreistä arvostaa potilaiden tiedonjanoa, mutta osa pelkää, että maallikot alkavat hoitaa itseään puutteellisen tietämyksen pohjalta.

"Joskus potilas on tyytymätön, kun lääkäri ei tartukaan aiheeseen, josta hän on jo etsinyt tietoa. Jos potilas on hakenut koululääketieteestä poikkeavaa tietoa, hän saattaa ajatella, että 'ei se lääkäri mitään ymmärrä'", toteaa Terveystalon yleislääketieteen kehitysjohtaja ja yleislääkäri Minerva Krohn.

Hänestä tiedonhausta on silti myös hyötyä: lääkärissä kommunikaatio on helpompaa, kun potilas osaa paremmin kuvata oireitaan.

Helsingin idän terveysasemien johtava ylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala pitää ihmisten tiedonhakua erittäin myönteisenä asiana. "On kuitenkin muistettava, että nettitiedon perusteella diagnoosia ei voi tehdä, vaan tarvitaan tarkentavia kysymyksiä ja tutkimuksia."

Lääkärien tulisi neuvoa potilaita luotettavan nettitiedon lähteille, Nissinen-Paatsamala sanoo. Moni lääkäri tulostaakin potilaalle lisälukemista luotettavalta sivustolta.

Potilaat kuitenkin kokevat usein, että lääkärillä on liian kiire eikä asioita ehdi käsitellä kunnolla. Käykö niin, että kiireinen lääkäri vain lykkää printit kouraan ja potilas joutuu itse opiskelemaan asiat?

"Näin ei tule tehdä. Niin kiire ei lääkärillä saa olla, että hän tekee työstään vain osan", Nissinen-Paatsamala muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi