Lääkärissä käydään usein turhaan

Lääkäri voi harvoin auttaa selkäsärystä tai flunssasta kärsivää

 Aamulla herätessä selkää kolottaa. Kipu jatkuu muutaman päivän. Tai nenä on tukossa, ja olo vetämätön viikon päivät.

Pitäisikö mennä lääkäriin? Useimmiten se on turhaa.

"Selkäsärkyä voi helposti katsoa pari viikkoa", sanoo Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian dosentti Jan Lassus, joka johtaa helsinkiläistä Klinikka 22 -sairaalaa.

Yleensä lyhytkestoiset selkävaivat ovat sellaisia, ettei lääkäri voi tehdä niille mitään.

Lassuksen mukaan kotikonstit tepsivät useimmiten. "Apteekista reseptittä saatavat särkylääkkeet ja normaali liikkuminen riittävät hoidoksi."

"Kivuista 70–80 prosenttia on rasitusperäisiä: ihminen on tehnyt jotain, mihin ei ole tottunut, tai on tehnyt tavallista enemmän jotain, mihin on tottunut", Lassus sanoo.

Selän rakenne on niin monimutkainen, ettei kivusta kärsivä usein huomaa tehneensä mitään poikkeavaa.

Alaselkäkivun käypä hoito -ohjeen potilasversio on juuri päivitetty. Ohjeet laatinen työryhmän puheenjohtajan, ylilääkäri Antti Malmivaaran mukaan usein toistuvat selkäkivut vaativat lääkärin selvittelyä. On myös syytä mennä lääkäriin, jos kipu on poikkeuksellisen voimakas.

Harmittomien selkäkipujenkin vuoksi hakeudutaan silti vastaanotolle. Silloin lääkäri saattaa helposti määrätä tutkimuksia, kun potilas ei tunnu tyytyvän kotihoito-ohjeisiin.

"Potilaalle pitää selittää, miksi häntä ei tutkita", Lassus sanoo. "Magneettikuvallakaan ei yleensä löydy lyhytkestoista särkyä selittävää tekijää."

Selkäkipua valittavat potilaat ovat lääkäreille haasteellisia.

"Julkisuudessa puhutaan paljon priorisoinnista, ja potilas voi ajatella olevansa sellainen, joka joutuu kärsimään säästöistä."

Myös Lassuksen kollega, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marko Juutilainen rauhoittelee.

"Nenän tukkoisuus, kurkkukipu, nuha ja alkava yskä eivät yleensä edellytä lääkärin hoitoa."

"Jos flunssanoireet johtuvat virustulehduksesta, ei ole mitään hoitoa, jota lääkäri voisi antaa."

Sen sijaan riskinä on määrätä turhia antibioottikuureja, jotka vahvistavat vastustuskykyisiä bakteerikantoja.

Tosin ihmisten tietoisuus turhien antibioottikuurien haitoista on Juutilaisen mukaan lisääntynyt.

Helsingin Viiskulman terveysaseman terveyskeskuslääkäri Timo Huopaniemi sanoo, että antibiootteja toivovat ovat usein nuoria ihmisiä.

Syytä huoleen ei Huopaniemen mukaan ole silloinkaan, vaikka flunssanoireet jatkuisivat viikkotolkulla.

"Pitkään jatkuvan oireilun syynä on yleensä uusi virustartunta. On kymmeniä erilaisia flunssaviruksia."

Virustartunnasta on kyse yleensä silloin, kun oireet ovat lieviä. "Sen sijaan voimakkaat tai jatkuvasti voimistuvat oireet viittaavat antibiooteilla hoidettavaan bakteeritulehdukseen."

Terveyskeskuslääkäri Huopaniemen vastaanotolle ei juuri tule "turhia" potilaita.

"Ajan saaminen voi kestää kolmesta viiteen viikkoa, ja silloin potilaan huoli terveydentilastaan on jo riittävä syy tulla lääkäriin. Kynnys päivystysvastaanotolle on matalampi."

Turhana terveyspalvelujen käyttönä Huopaniemi pitää sitä, että työnantaja vaatii lääkärintodistuksen lyhyeenkin sairauspoissaoloon. Käytäntö on yleinen mm. kaupan alalla.

"Jos tällainen vaatimus on, pitäisi työnantajan tarjota lääkäripalvelut osana työterveyshuoltoa."

Potilasversio alaselän sairauksien suosituksesta www.kaypahoito.fi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi