Lajikirjo yllätti aloittelevan tiiraajan

Lintujen bongaaminen on rentouttavaa ja rauhoittavaa.

Hippiäinen! Kuovi! Pajusirkku! Sepelkyyhky! Ruskosuohaukka!

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Bird Lifen tiedottaja Jan Södersved luettelee kuin apteekin hyllyltä lintuja, joista hän tekee havaintoja samalla kun kävelemme Viikin luonnonsuojelualueella Helsingissä.

Missä, missä? Ensikertalainen ei tunnista muuta kuin lokin ja variksen.

Södersved paljastaa, ettei hänkään näe kaikkia lintuja. Kokenut lintuharrastaja tunnistaa osan äänen perusteella. Hänen mukaansa lintujen tunnistaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Alkuun pääsee helpolla.

"Pajulintu on Suomen yleisin ja peippo toiseksi yleisin lintu. Kun ne tuntee, voi brassailla, että tuntee kolmasosan Suomen linnuista", nelisenkymmentä vuotta lintuja harrastanut Södersved sanoo.

"Kun tunnistaa parikymmentä ääntä, hallitsee jo hyvin lintujen äänimaailmaa."

Kiipeämme yhteen Vanhankaupunginlahden kahdeksasta lintutornista. Södersved lainaa parintonnin kiikareitaan ja osoittaa puun latvassa lauleskelevaa punapäätä.

"Se on tikli."

Ai, tuollaisiakin löytyy Suomen luonnosta. Näyttää ihan jonkun kotoa karanneelta eksoottiselta häkkilinnulta.

Seuraavaksi kurkistan Kalevi Puron kaukoputkeen. Hän on bongannut nokikanan.

"Viikko sitten täällä liiteli merikotka", Puro kertoo.

Viikki on lintuharrastajien mukaan pääkaupunkiseudun paras bongauspaikka. Siellä voi bongata parhaimmillaan parisataa lajia. Hyviä paikkoja ovat myös Espoon Laajalahti ja Suomenoja, jossa pääsee todella lähelle lintuja.

"Liminganlahti Oulun kupeessa on kansainvälisesti tärkeä muuttolintujen levähdysalue, jonne tullaan kaikkialta maailmasta", Södersved vinkkaa.

Laskeudumme alas lintutornista ja jatkamme matkaa läheiselle pellolle. Arkiaamuna vastaan tallustaa kymmeniä ihmisiä, joiden kaulassa roikkuu kamera ja kiikarit.

Lintuharrastuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi Bird Lifeen kuuluu 11 000 jäsentä. Muita linnuista kiinnostuneita on moninkertainen määrä. Osalle lintubongareista riittää pelkkä lintujen ihastelu, toiset räpsivät valokuvia ja jotkut juoksevat vain harvinaisuuksien perässä.

Kevät on hyvä aika aloittaa lintuharrastus, kun muuttolinnut palaavat etelänlomiltaan.

Bongaus sopii kenelle tahansa, mutta parhaiten aamuvirkuille. Linnut ovat vilkkaimmillaan silloin, kun suurimmassa osassa koteja vasta heräillään.

"Paras bongausaika on pari tuntia auringonnoususta", Södersved tähdentää.

Silloin linnut esittelevät laulutaitojaan. Päiväsaikaan on lounastauko ja suurin osa ajasta kuluu tankkaamiseen. Illalla lauletaan taas kuorossa.

"Ei voi sanoa, että linnut ottavat koskaan rennosti. Ihmiset stressaavat, mutta lintujen elämä se vasta hektistä onkin."

Leppoisalta se kuitenkin näyttää. Ja tämä harrastuksessa kiehtookin. Lintujen bongaaminen luonnossa on rentouttavaa ja rauhoittavaa. Ja ovathan nuo sirkuttelijat tosi söpöjäkin.

Yhtäkkiä metsä- ja peltomaisemat muuttuvat betoniviidakoksi. Parituntinen kävelykierros päättyy. Oikein harmittaa.

Södersved yllättää: hän on havainnut ainakin 40 lintulajia. Amatööri veikkasi saldoksi alle kymmentä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi