Masennuksen mustan koiran voi kesyttää internetin avulla

Lapissa kokeiltiin depressiokoulua videoneuvottelun avulla

ROVANIEMI. Winston Churchill kutsui aikanaan masennustaan mustaksi koiraksi.

Myös rovaniemeläisellä Helena Hannilla on liki musta koira – labradorinnoutajan pentu.

Hanni istuu kotikoneensa äärellä Lumi-pentu sylissään ja nauraa. Masennuksensa hän on saanut hallintaan.

Hannilla ja kahdeksalla muulla masentuneella on takanaan kaksi kuukautta kestänyt depressiokoulu.

Siinä harjoitellaan masennuksen ennaltaehkäisyä sekä itsehoitoa ryhmässä mielenterveyshoidon ammattilaisten ohjauksessa.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella toteutetussa hankkeessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa depressiokoulua videon välityksellä.

Ryhmäläiset ja ohjaajat keskustelivat masennuksesta alkuvuonna tietokoneiden ja web-kameroiden avulla kerran viikossa.

Välillä yhteydet pätkivät, mutta muutoin keskustelu netissä eteni sujuvasti, sosiaalityöntekijä Paula Perttunen kertoo.

"On ihan sama puhuuko näin vai kasvotusten", utsjokelainen Pia Länsman kuvailee. Hän osallistui depressiokouluun Utsjoen terveyskeskuksessa, sillä hänellä ei ole kotonaan nettiyhteyttä.

Onneksi sentään terveyskeskuksessa on yhteys, sillä muuten hän ei olisi lähtenyt depressiokouluun mukaan. Kokoontuminen toisella paikkakunnalla olisi tarkoittanut ylivoimaisia ajomatkoja työssä käyvälle.

Depressiopotilaat löysivät koulun omien terapeuttiensa avulla.

Ennen mukaan ottamista jokainen hakija haastateltiin huolella ja hänen masennuksensa syvyys kartoitettiin.

"Tarjokkaita oli enemmän kuin mukaan voitiin ottaa. Ryhmä koottiin haastattelujen perusteella pääosin lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastavista henkilöistä", erikoissairaanhoitaja Sirkku Valve sanoo.

Kolmen ja kuuden hengen ryhmät kokoontuivat yhteensä kahdeksan kertaa, joista kasvotusten ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla.

Koulun aikana ryhmäläiset oppivat muun muassa rentoutumista.

"Keskustelu eteni henkilökohtaisella tasolla, ja kerroimme esimerkkejä elävästä elämästä", Länsman sanoo.

Koulun aikana masennus helpottui enemmistöllä, mutta kolmanneksella masennus paheni. "Syynä voi olla se, että kurssin alussa masennus oli alkuvaiheessa", Valve sanoo.

"Tai sitten kyse oli vaikeasta masennuksesta, joka aktivoitui depressiokoulun aikana", mielenterveyshoitaja Seija Vauramo jatkaa.

Kokeilu antoi kuitenkin uskoa.

Ryhmäläiset ja ohjaajat näkevät videoneuvottelussa mahdollisuuksia.

"Varsinkin nuorille tämä on hyvä juttu", Hanni uskoo.

Mielenterveyshoitaja Pentti Vuorma muistuttaa, että depressiokoulu ei ole hoitoa, vaan toimii ainoastaan ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.

"Tämä ei saa olla muusta mielenterveystyöstä pois", Valve huomauttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi