Mietiskely voi tehdä onnelliseksi

Buddhalaisen meditaation hyödyistä on sekalaista näyttöä

 Viisi vuotta sitten Peter Malinowski luki BBC:n nettisivuilta uutisen, joka kahden tutkimuksen voimin todisti, että säännöllisesti mietiskelevät buddhalaiset ovat onnellisempia kuin me muut ihmiset.

Heidän aivojensa vasen otsalohko on jatkuvasti aktiivinen, havaitsivat Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijat. Tavallisesti alue sähköistyy silloin tällöin, esimerkiksi kokiessamme myönteisiä tunteita.

Buddhalaiset meditoijat järkyttyvät, hermostuvat, hämmästyvät ja suuttuvat meitä muita harvemmin, osoitti Kalifornian yliopiston ryhmä. Kokeneet mietiskelijät näyttivät kesyttäneen aivojensa mantelitumakkeet. Nuo hermosolut käsittelevät tunteita, etenkin pelkoa ja vihaa.

Näitä tuloksia on sittemmin arvosteltu, mutta Malinowskille ne merkitsivät matkan alkua. Liverpoolin John Mooren yliopiston psykologi ryhtyi selvittämään mietiskelyn vaikutuksia. Ne kiinnostavat henkilökohtaisesti tutkijaa, joka mietiskelee päivittäin timanttipolku-buddhalaisten tapaan.

"Onnellisuuden mittaaminen lienee helppoa; kysyt vain ihmisiltä itseltään. Kukas muukaan sen tietäisi", mies pohti.

Sen sijaan mietiskelyn tieteellinen käsittely on hankalaa. Sana voi ainakin arkikielessä tarkoittaa mitä vain unelmoinnista ankaraan ajatteluun.

Timanttipolku määrittelee suomenkielisillä nettisivuillaan, että meditaatio on "vaivatonta pysyttelemistä siinä mitä on". Verkosta ei löydy ohjeita siitä, miten tämä tehdään.

Monissa tekniikoissa mietiskelijät keskittyvät yhteen asiaan, esimerkiksi hengitykseensä. He koettavat tulla tietoisemmiksi ruumiistaan, ajatuksistaan ja ympäristöstään.

Timanttipolun kulkijat etenevät asteittain kohti korkeinta tasoa. Niinpä heidän harjoittelunsa määrä voidaan laskea täsmällisesti, mistä on tutkimuksessa hyötyä. Lisäksi he ovat sopivan sekalaista porukkaa.

"En halua tutkia munkkien elämää, vaan sitä, miten mietiskely vaikuttaa tavallisiin ihmisiin", Malinowski painotti.

Jokainen voi parantaa kognitiivisia kykyjään meditaation avulla, Malinowski arveli. Hänen pienessä kokeessaan 25 manchesteriläisen mietiskelijän ja yhtä monen verrokin piti suorittaa keskittymistä, tarkkuutta ja reaktionopeutta mittaavia testejä.

Stroopin testissä värien nimiä on painettu korteille tai dioille eri väreillä niin, että esimerkiksi sana sininen lukee harhaanjohtavasti punaisin kirjaimin. Koehenkilön tulee luetella nopeaan tahtiin näkemänsä värit.

Monet kuitenkin erehtyvät sanomaan sen, mitä on kirjoitettu.

"Me luemme aina kun näemme kirjaimia, se on automatisoinut reaktio", Malinowski sanoi.

Meditoijat tekivät puolet vähemmän virheitä ja suoriutuivat tehtävistä selvästi nopeammin kuin vertailuryhmän jäsenet.

Iso ero saattaa tosin johtua siitä, että itämainen ajattelu houkuttelee jo valmiiksi tietynlaisia ihmisiä, tutkija pohti.

"Toisaalta monissa tutkimuksissa on havaittu, että mietiskely muuttaa aivotoimintaa", Malinowski totesi.

"Yhdessä joukko yhdysvaltalaisen biotekniikan yrityksen työntekijöitä sai vain kahdeksan viikkoa opetusta mietiskelyssä. Tutkijat havaitsivat heidän aivoissaan aiempaa enemmän aktiivisuutta vasemmassa otsalohkossa, mikä voi kertoa positiivisesta mielialasta."

Toisessa Malinowskin kokeessa oli mukana 190 buddhalaista mietiskelijää Saksasta ja Itävallasta sekä 113 verrokkia, jotka olivat kristittyjä saksalaisia. Naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Osallistujien keski-ikä oli vähän alle 40.

Tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan onnellisuuttaan, tyytyväisyyttään elämäänsä, ulospäin suuntautuneisuuttaan, neuroottisuuttaan ja materialistisuuttaan.

Mietiskely lisäsi onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja ulospäin suuntautuneisuutta, mutta vähensi neuroottisuutta ja materialistisuutta.

"Olen yllättynyt siitä, että näyttö meditaation hyödyistä on näin vahva", Malinowski totesi.

Mitä enemmän koehenkilö oli mietiskellyt, sitä enemmän hän koki hyviä asioita. "Tämä voi johtua siitä, että onnettomimmat antoivat periksi ja vain onnelliset jatkoivat mietiskelyä."

Hänen johtopäätöksensä on, että tutkimusta kannattaa jatkaa. Tutkijat yrittävät tavoittaa samat ihmiset uudestaan nyt, yli kolme vuotta myöhemmin.

Kirjoittaja osallistui buddhalaisen mietiskelyn seminaariin Britannian tiedeviikolla Liverpoolissa viime syksynä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tiede@sanoma.fi