Miksi liikunnasta tulee hyvä mieli?

1. Miksi liikunnan aloittaminen on vaikeaa?

"Käyttäytymistä ei muuteta helposti, vaan tarvitaan tietoinen päätös. Liikunnan aloittamiseen vaikuttaa se, sopiiko liikunta omiin arvoihin ja ovatko aiemmat liikuntatilanteet tuntuneet hyviltä vai huonoilta. Kukaan ei osallistu mielellään toimintaan, jossa kokee olevansa huono. Vaikka olisi päättänyt, että nyt alkaa liikunta, harrastus voi jäädä heti alkuunsa, jos se ei tunnu kehossa mukavalta."

2. Miksi kaikki eivät pidä liikunnasta?

"Mikätahansa liikunta voidaan toteuttaa psyykkisesti tai pedagogisesti väärin. Aikuisena muistaa, jos koulun liikuntatunneilla valittiin viimeisenä joukkueeseen. Ihminen on joko liikuntamyönteinen tai -kielteinen, mutta yksi tapahtuma – vaikkapa hyvän tanssiesityksen näkeminen – voi muuttaa kaiken. "

3. Miksi liikunnasta tulee joillekin hyvä mieli?

"Fysiologisetselitykset ovat selvimpiä. Liikunta esimerkiksi rentouttaa lihaksia, kun verenkierto lisääntyy. Liikunta lisää myös mielihyvää tuottavia hormoneja, joiden vaikutuksesta pitkään hölkännyt kokee euforiaa, muut tunteet ylittävää hyvänolontunnetta.

Jos nauttii siitä, että etenee kohti tavoitettaan, esimerkiksi laihtumista, kyse on psykologisesta mekanismista.

Sosiaalisen mekanismin tietävät porukkaliikkujat. Mielenterveyspotilaita on kuntoutettu hyvin tuloksin liikunnalla. Epäselvää on, kuntouttaako liikunta vai ryhmä."

4. Onko mielihyvä aina sama?

"Tuntemus voi olla esteettinen, sisäinen, yhteisöllinen tai mikä tahansa. Tanssin kaltainen esteettinen liikunta voi tuottaa kehollisia tuntemuksia, joita kuvaillaan jopa transsinomaisiksi tajunnantilan muutoksiksi. Juoksussa tai hiihdossa mielen voi tuntea vapautuvan. Moni sanoo, että puolen tunnin hölkän jälkeen mieli siirtyy flow-tilaan. Pallopeleissä ja joukkuelajeissa monet innostuvat hyvässä porukassa ja unohtavat siviili- ja työasiat. Olennaista on se, että liikunta erottaa hetkeksi arjesta."

5. Saavatko kaikki mielihyvää liikunnasta?

"Ihmiset ovat fysiologisesti samankaltaisia, esimerkiksi sisäeritys- ja hormonitoiminnat ovat mitattavissa. Psykologiset syyt taas vaihtelevat: voit tuntea liikunnan nostavan itsetuntoasi – tai sitten et tunne. Myös oluen juonti kaverien kanssa voi piristää yhtä paljon kuin liikunta. Liikuntaa suositellaan, koska se kohentaa terveyttä."

6. Missä ajassa mielihyvän saa?

"Aerobisissa lajeissa mielihyvän tunne syntyy vasta, kun elimistön energian kulutus ja sen saanti ovat tasapainossa. Siihen tarvitaan noin tunti reipasta, eli sykettä reilusti nostavaa liikuntaa, jota pidetään rasvanpolton alarajana. Rasva alkaa palaa vasta, kun elimistön hiilihydraatit alkavat vähentyä. Rasvanpolttoa edistävän liikunnan, kuten pyöräilyn tai hölkän pitäisi siis olla pitkäkestoista. Esteettisissä elämyslajeissa mielihyvän tunne perustuu kehon tuntemuksiin, joita voi syntyä nopeammin kuin aerobisissa lajeissa."

7. Mikä on paras mielihyvälaji?

"Aerobiset lajit, kuten hölkkä, pyöräily ja hiihto, tepsivät keskimäärin parhaimmin. Jos on keski-ikäinen ja vasta aloittelee liikuntaa, pulssi ei saisi ylittää 130:tä. Jos on harrastanut juoksua ikänsä, silloin kannattaa ennemmin juosta kuin hölkätä.

Kokeilemalla löytää itselle sopivan lajin. Itseltään voi kysyä liikunnan jälkeen vaikkapa asteikolla 1–10, miten mukavalta liikunta tuntui. Näin saa vinkkejä siitä, mitä lajeja kannattaa harjoittaa"

8. Kumpi lievittää tehokkaammin ahdistusta, liikunta vai kalja?

"Molemmat lievittävät ahdistusta, mutta liikunnalla on terveyshyötyä. Kuuluisassa kokeessa yksi ryhmä kävi lämpimässä suihkussa, toinen juoksemassa ja lämpimässä suihkussa ja kolmas ryhmä juomassa olutta. Olutryhmän mielihyvämuutokset olivat parhaat. Liikuntaryhmän mieliala koheni lähes yhtä paljon, minkä lisäksi se sai parhaat terveyshyötypisteet."

9. Torjuuko liikunta masennusta?

"Lievään masennukseen jokin kävelyä hieman vaativampi liikunta voi auttaa."

10. Milloin liikunnasta on tullut pakkomielle?

"Ei ole hyväksi harrastaa aina samaa lajia samalla tavalla. Huolestua voi, jos liikunnassa ei voi pitää katkoja. Jos liikkuu laihtuakseen, tämä voi edistää anoreksiaa. Liikunnan laiminlyönti on silti isompi ongelma kuin sen yletön harrastaminen."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi