Miten äidin lihasten käy?

1. Mitä hyötyä raskauden aikaisesta liikunnasta on?

"Liikunta auttaa hallitsemaan painoa, joten esimerkiksi raskausdiabeteksen riski pienenee. Myös verenpaine pysyy sopivissa lukemissa. Kuntoilu antaa hyvää mieltä ja myös synnytyksestä toipuminen nopeutuu.

On tutkittu, että kunto voi kohota myös raskauden aikana. Äidin tulisi siis liikkua kolme neljä kertaa viikossa 120–150:n sykkeellä 15:stä 45 minuuttia kerrallaan."

2. Mitä riskejä liikkumiseen liittyy?

"Jos raskaus etenee normaalisti, liikunnasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Liikunta ei aiheuta sikiölle kasvuhäiriöitä eikä lisää ennenaikaisen synnytyksen tai istukan vajaatoiminnan riskiä."

3. Kannattaako raskauden aikana aloittaa liikunta nollasta, jos aiempaa taustaa ei ole?

"Kannattaa, kunhan aloittaa maltillisesti ja kasvattaa rasitusta pikku hiljaa. Kävely, pyöräily, uinti ja jumpat ovat helppoja ja turvallisia aloituslajeja. Myös kuntosaliharjoittelu käy. Sitten kun maha alkaa olla tiellä, kannattaa keventää painoja."

4. Miten motivoitua liikkumaan, jos raskaus saa voimaan jatkuvasti pahoin ja koko ajan väsyttää?

"Jos yhtään kykenee, kannattaa ulkoilla, sillä se voi poistaa pahoinvointia ja väsymystä. Kuvotuksen tunnetta välttääkseen kannattaa syödä mieluummin vähän ja usein kuin paljon kerralla. Ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen pahoinvointi usein helpottaa."

5. Saako raskaana ollessa juosta, hyppiä tai lasketella?

"Usein vielä 20. raskausviikolle saakka voi harrastaa melkein mitä tahansa. Sen jälkeen liikkuminen voi alkaa tuntua tukalalta, kun raskaushormonit ja kasvava kohtu muuttavat lantion asentoa. Alaselkään tulee notko ja kehon painopiste muuttuu, mikä hankaloittaa tasapainon pitämistä. Hormonit saavat äidin nivelsiteet löystymään, eikä silloin tee enää mieli hyppiä.

Kamppailu- ja palloilulajeja sekä ratsastusta kannattaa välttää törmäysvaaran takia, mutta kiellettyä on vain laitesukellus. Syvällä pinnan alla äidin verenkiertoon voi muodostua kaasukuplia, jotka voivat istukan kautta vahingoittaa sikiötä."

6. Miten äidin liikkuminen tai liikkumattomuus vaikuttaa kehittyvään lapseen?

"Jos äidillä on sokeriaineenvaihdunnan häiriö eli raskausdiabetes ja hän ei liiku, lapsesta tulee helposti isokokoinen niin sanottu sokerivauva. Muutoin liikunnan vaikutus lapseen on melko pieni. Lapsen kasvusta ja kehityksestä huolehtii istukka. Se toimii, vaikka äiti makaisi sohvalla."

7. Miten äidin lihasmassan käy raskauden aikana, jos liikunnan määrää pitää rajoittaa?

"Huippu-urheilija voi taantua hieman, mutta tavallisen terveysliikkujan lihaksissa tuskin tapahtuu suuria muutoksia. Raskaus on jo sinänsä liikuntasuoritus: kehon massa kasvaa ja sen liikuttamiseen tarvitaan aiempaa enemmän lihastyötä. Sydämen pumppausvoima kasvaa. Punasolujen määrä kasvaa viidenneksellä, eli äiti on kuin korkean paikan harjoitusleirillä."

8. Onko keskenmenon todennäköisyydellä jotain tekemistä äidin liikunnan määrän kanssa?

"Ei ole. On tutkimusnäyttöä siitä, että normaalilla liikkumisella ei ole yhteyttä keskenmenoihin."

9. Pitääkö paikkansa, että liikkuvan naisen synnytys on helpompi kuin liikkumattoman?

"Kyllä. Ensi kertaa synnyttävän liikunnallisen naisen synnytys on tutkitusti lyhyempi kuin liikkumattoman naisen. Ponnistusvoimaa on paremmin ja myös kivunsietokyky voi olla parempi kuin liikkumattomalla. Liikunnan ansiosta lihakset ovat oppineet ottamaan verestä happea tehokkaasti, jolloin paraneminen nopeutuu."

10. Miten synnytyksen jälkeen kannattaa lähteä liikkeelle?

"Jos synnytys on ollut normaali eikä välilihaa ole leikattu paljon, äiti voi olla täysin kunnossa jo kuukaudessa synnytyksen jälkeen. Liikunta ei häiritse maidontuottoa eikä aiheuta kohdun laskeumia. Yleisohje voisi olla, että niin kauan kuin jälkivuotoa on, kannattaa liikkua kevyesti ja lisätä rasitusta, kun siltä tuntuu."

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi