Monelle pimeys sopii kirkkautta paremmin

Juuri ennen joulua on vuoden pimein aika. Kymmeneen kysymykseen pimeydestä vastaa psykiatri, ylilääkäri Antti Liikkanen Lapin keskussairaalasta.

1. Maanantaina 21.12. on talvipäivänseisaus eli vuoden pimein päivä. Milloin päivien pidentyminen alkaa helpottaa väsymystä?

”En muista, että näin rankaa syksyä olisi ollut ennen. Sanotaan, että tapaninpäivästä päivä pitenee kukon askelin. Ainakin ihmiset uskovat, että olo helpottaa sen jälkeen. Joulun vapaat ja juhlan tunteet tuovat jo nekin yleisen helpotuksen.”

”Tänä syksynä on ollut lama-, lautas- ja lautakatastrofia. Ihmisillä on turvaton olo. Se pahentaa oloa ihmisillä, jotka ottavat vuodenaikojen vaihtumiset herkästi."

2. Miten pian valon lisääntyminen vaikuttaa jo terveyteen?

"Talven selkä taittuu Heikin päivän tienoilla eli tammikuun lopulla. Silloin valon lisääntyminen tuntuu jo fyysisesti."

3. Sopiiko pimeys joillekin paremmin kuin kesän auringonpaiste?

"Ehdottomasti. Puolelle ihmisistä marras–tammikuu sopii hyvin. He vain eivät pidä meteliä siitä. Heillä taas on rankkaa huhtikuusta horsman kukintaan eli heinäkuun alkuun."

4. Tuntuu, että pimeä kausi pimenee ja pitenee. Tottuuko ihminen valon puutteeseen?

"Kun on viettänyt kolme perättäistä talvea täällä pimeässä, näkee, kuka sopeutuu pimeyteen ja kuka ei. Sitä ennen ei kannata asiasta ottaa pulttia. Viidesosa ei totu pimeyteen edes ajan kanssa."

5. Kannattaako valontarpeeseen käyttää kirkasvalolaitetta tai solariumia?

”Solariumia ei iho kestä, mutta valo on sallittua dopingia. Kirkasvalolaitetta pitää käyttää aamulla puolesta tunnista tuntiin. Myös d-vitamiinia pitäisi syödä riittävästi. Uusimpien tutkimusten mukaan myös omega 3 -öljy auttaa pimeyden aiheuttamaan väsymykseen.”

”Kylmyys kuormittaa aivojen serotoniinijärjestelmää enemmän kuin pimeys. Siksi täytyy pitää lämmintä päällä ja pipo päässä.”

6. Auttaako shoppailu, suklaan ahmiminen tai maaninen liikunta, joka vapauttaa mielihyvähormoneja?

”Parempi on liikkua rauhallisesti, ettei tule vammoja. Liikuntavammat ovat kallein sairauksien muoto, ja niiden hoitoon on pisimmät jonot. Jos joku haluaa shoppailla, siitä ei pidä tuntea syyllisyyttä. Tummasta, 80-prosenttisesta suklaasta on kohtalaisesti apua. Se lisää aivojen muovautuvuutta eli älyn ja tunteiden kykyä mukautua ympäristön muutokseen.”

7. Pitääkö nukkua paljon nyt, kun vielä on pimeää?

”Ihminen ei voi nukkua liikaa – paitsi työnantajan mielestä. Jos nukuttaa, pitää nukkua. Hyvä tapa on ottaa ruokaperäiset eli tupluurit.”

”Jos ihmisen pitää olla aktiivinen, hänen aivonsa tarvitsevat valoa. Jos on lupa pitää breikkiä, pimeydestä on hyötyä. Moderniin elämäntapaan pimeys ei kuitenkaan meinaa sopia. Me elämme arktisessa luonnonkulttuurissa mutta Välimeren bisneskulttuurissa. Pimeimpään aikaan osuvat vaativat työt eli budjettien teot, tilinpäätökset ja muut.”

8. Mistä tietää, että väsymys on karannut masennukseksi?

”Siihen on kolme hyvää mittaria. Jos näkee unia heti kun nukahtaa, on jo hoppu lähteä lääkäriin. Jos herää aamuyöllä ja mieli on musta, pitää hakea apua. Sama on, jos tulee itsetuhoisia ajatuksia.”

9. Miten kestän ylipirteitä työkavereita?

”Väkisin ei tarvitse mennä mukaan, jos ei jaksa. Viisaampaa on antaa itselle rauhaa ja käpertyä omiin oloihin.”

10. Milloin iskee kevätmasennus?

”Huhtikuussa. Se tulee eri ihmisille kuin niille, jotka väsyvät pimeydestä. Kevätmasennuksesta kärsivät ovat yleensä miehiä. Miehet eivät kestä kylmää ja valoa, naiset kylmää ja pimeää.”

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi