Nenä, aukene

Arkinen uloke naaman keskellä muistuu usein mieleen vasta kun se menee tukkoon. Silloinkaan moni ei tee asialle mitään, vaikka tukkoisuutta jatkuisi vuositolkulla.

Aikuisen ihmisen nenä suodattaa, kosteuttaa ja lämmittää vuorokaudessa noin 20 000 litraa ilmaa, mikä ei Suomen oloissa ole ihan pieni työ. Nenää rasittavat siitepöly ja katupöly, kuiva sisäilma ja kylmä pakkasilma. Keuhkoihin menevän ilman pitäisi olla mahdollisimman puhdasta ja 35–37-asteista.

Ihmiset eivät arvosta neniään tarpeeksi, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Anne Pitkäranta Helsingin yliopistosta.

"Nenä limakalvoineen on merkittävin rajapinta ihmisen ja ulkomaailman välillä. Mitään muuta kautta elimistö ei ota aktiivisesti yhtä paljon ulkomaailmaa sisäänsä."

Nenästä alkaa lukuisten käytävien verkosto, joka yhdistää nenän, sen sivuontelot, nielun ja välikorvan yhtenäiseksi ilmatilaksi.

Kun nenä ei toimi, sen kyllä huomaa. Melkein kaikilla on joskus tukkoinen tai valuva nenä. Tukkoisuuden yleisin syy on viruksen aiheuttama nenän limakalvojen tulehtuminen, joka on itse asiassa maailman yleisin sairaus. Usein ihmiset sietävät tukkoista nenää vuosikausia.

Ei kannattaisi, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jari Suvilehto. Nenäänsä ei pitäisi joutua ajattelemaan. Tukkoisuus tuntuu ikävältä, mutta se voi myös häiritä nukkumista – sekä omaa että läheisten.

"Jos ihminen nukkuu suu auki ja kuorsaa, hyvin usein taustalla on nenän tukkoisuus", Suvilehto kertoo.

"On myös todettu, että allergisten potilaiden suoritus- ja päätöksentekokyky heikkenee merkittävästi allergia-aikana, koska yöuni kärsii."

Nenän toiminnan voisi luulla olevan jo selvitetty, mutta nenä kätkee vielä salaisuuksia. Ei esimerkiksi tiedetä, miksi nenästä haarautuu niin monia onteloita.

Teorioita toki on. Ontelot muun muassa auttavat hengitysilman lämmittämisessä, keventävät painavaa kalloa ja toimivat kenties iskunvaimentimena. Mutta on onteloista myös riesaa: ne keräävät limaa ja tulehduksia.

Flunssassa olisi terveellisintä ryystää räkää nieluun. Niistäessä paine voi nimittäin työntää räkää poskionteloihin. Käytännössä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä: Kunnon flunssassa limakalvojen turvotus tukkii poskionteloiden aukot, ja räkä pääsee niistäessä helpoiten ulospäin.

Hevillä ihminen ei limasta pääse. Nenän limakalvot voivat erittää limaa vielä tunteja kuoleman jälkeen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi