Nykyään kaksi lasillista riittää

Viikonloppuhumala vaihtui kohtuukäytöksi.

Puolitoista vuotta sitten 44-vuotias Juha Jonasson mietti, että on elämänsä aikana juonut liikaa.

Hän päätti vähentää. Ja onnistui.

Kymmenisen vuotta sitten Jonasson oli viikonloppuisin usein humalassa.

"Sain 2002 rytmihäiriökohtauksen, ja silloin aloin ajatella, että alkoholi ei ehkä ole paras lääke työ-stressiini."

Vielä kaksi vuotta sitten hän joi kuitenkin keskimäärin puolitoista pulloa viiniä viikossa. Määrä meni yleensä yhtenä viikonloppuiltana. Joskus meni lasillinen konjakkia yömyssynä ja saunakalja.

Aina kun hän joi, hänen piti saada kiehtova nousuhumalan tunne.

Juha Jonasson kutsui juomistaan rentoutumiseksi.

"Ajattelin, että minulla on oikeus rentoutumiskeinooni, vaikka se tarkoitti sitä, että olin kotona usein itsekäs ja poissaoleva. En osallistunut perheen asioihin niin paljon kuin olisi pitänyt."

Joskus Jonasson lähti vaimonsa kanssa vietetyn illan päätteeksi yksin jatkamaan iltaa. Vaimo alkoi vältellä illanviettoja, sillä juovuksissa miehen päätä ei käännetty.

"Älä nyt tänään ota liikaa", muistelee Jonasson vaimon sanoneen.

Pari vuotta sitten Jonasson oli sairauslomalla pohjeluun rasitusvamman takia. Silloin tuli tissuteltua arkisinkin.

Viikonloppuaamuisin mies heräsi morkkikseen, vaikka pahaa krapulaa ei parantuneen sietokyvyn takia enää tullutkaan.

"Kyllä illalla otetut kymmenen annosta tuntuivat jo pöhönä päässä", Jonasson sanoo.

Suomessa saa juoda aika reilusti, että ylittää virallisen kohtuukäytön rajan: miehillä se on 24 annosta viikossa, eli koppa kaljaa tai neljä pulloa viiniä. Kerralla ei pitäisi juoda yli seitsemää annosta. Naisilla riski ylittyy, jos juo yli 16 annosta viikossa tai viisi annosta kerralla.

Viikkoannosraja ei Jonassonilla ylittynyt, mutta kerralla hän joi usein yli seitsemän lasillista.

Jonassonilla on neljä 7–15-vuotiasta lasta. He eivät ole koskaan nähneet isäänsä kovassa kännissä, mutta Jonasson alkoi miettiä, millainen roolimalli hän on.

Jonassonin äidinisä oli alkoholisti, joka sai hirveitä juoppohulluuskohtauksia. Kerran isoisä oli pakottanut viisivuotiaan, housuunsa kakanneen tyttärensä syömään ulostetta.

Jonasson ei juovuksissakaan ollut väkivaltainen, muttei kuitenkaan oma itsensä. Hän pakeni nousuhumalan avulla tunteitaan.

"Hain hyvää oloa, mutta seurasi vain pettymys itseen. Mietin, eikö elämä muuten maistu hyvältä."

Jonasson uskoo, että runsaalla alkoholinkäytöllä oli yhteys työnarkomaniaan.

Hän lupasi jokaisen lapsen syntyessä vähentää työntekoa, mutta keksi aina syyn olla vähentämättä. Työstressiä hän purki alkoholilla.

Viime vuoden tammikuussa Jonasson päätti tehdä ihmiskokeen: "Päätin, etten koko vuonna juo alkoholia enempää kuin kaksi annosta illassa."

Hän ei kertonut hankkeestaan kenellekään, ei edes vaimolleen. Hän halusi nähdä, huomaavatko muut muutoksen.

"Sallin itselleni takaportin: jos tilanne vaatii, saan juoda vielä kaksi lisää, siis yhteensä neljä."

Ensimmäinen vaikea paikka tuli juhannuksena.

"Istuimme vieraan kanssa aamuyölle asti. Join reilun pullon viiniä. Annoin itselleni luvan, mutta kyllä repsahdus minua harmitti."

Toisen kerran Jonasson todella kaipasi nousuhumalaa elokuussa, kun työporukka oli risteilyllä.

"Minulla ei yksinkertaisesti ollut kovin hauskaa, kun katsoin muita iloisessa nousussa olevia."

Jonasson myöntää, että nousuhumalan tunne vetää yhä puoleensa. Silti hän ei enää usko menettävänsä hallintaa.

"Alkoholi ei ole enää pääasia, jos juhlistan jotakin."

Nyt hän juo viikonloppuisin keskimäärin kaksi lasia viiniä. Määrä riittää myös juhlissa.

"Nyt voin mennä juhliin autolla, sillä ihmisten kanssa seurustelu on tärkeintä. Myös itsetuntoni ja suhde vaimoon on parantunut. Kuuntelen aiempaa paremmin."

Lisäksi hän herää aamuisin virkeänä eikä kärsi morkkiksista.

Rahaakin hän laskee säästäneensä vuodessa noin 1 700 euroa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi