Ole läsnä – ja elämäsi kukoistaa

Jos et kuuntele toista, voisit yhtä hyvin olla pois myös fyysisesti. Näin opettaa kouluttaja Patsy Rodenburg.

Mistä johtuu, että toiset ovat jatkuvasti keskittyneitä ja tilanteen tasalla, kun toiset unohdetaan tai he jättäytyvät aina kaiken ulkopuolelle? Siitä, että toiset osaavat olla läsnä, toiset eivät.

Näin väittää Patsy Rodenburg, eri puolilla maailmaa tunnettu, yli kolmenkymmenen vuoden ajan näyttelijöitä ja muita esiintyjiä kouluttanut kirjailija. Hän siirtää oppinsa arkeen, ihmissuhteisiin ja varsinkin työelämään.

On tärkeä osata olla läsnä, koska mikään pari- tai perhesuhde, kaveruus tai työkaveruus ei suju, jos molemmat osapuolet eivät ole siinä aidosti mukana.

Ihminen, joka ei kuuntele, voisi yhtä hyvin olla poissa myös fyysisesti. Niin ulkopuolinen olo on keskustelukumppanilla, joka haluaisi hänen huomionsa muttei sitä saa. Hänet on suljettu pois toisen maailmasta, sillä huonoon kuuntelijaan ei saa yhteyttä.

Tämä pätee niin työpaikalla kuin parisuhteessa: Palaverista ei ole hyötyä, jos osanottajat eivät huomioi toistensa ehdotuksia tai he eivät pysty nappaamaan huomiota edes tehdäkseen niitä. Kotona pariskunnan yhteinen ilta muuttuu kahden yksinäisen ajantappamiseksi, jos toinen tai molemmat pysyvät omissa oloissaan, eivätkä ole valmiita jakamaan ajatuksiaan keskenään.

"Elämä on hauskempaa, kun osaa olla läsnä hetkessä. Se tekee hetkestä merkityksellisen ja mielenkiintoisen", kirjoittaa Rodenburg uudehkossa kirjassaan Presence (kirjaa ei ole suomennettu).

Jos Rodenburgia on uskominen, jopa riski valita väärä elämänkumppani vähenee, kun oppii tunnistamaan erilaiset tavat olla läsnä.

Tapoja on kolme, ja ne ovat kehiä, joiden välillä jokainen meistä vuorottelee. Toiset kuitenkin onnistuvat viettämään suurimman osan ajastaan aidon läsnäolon kehässä. Silloin ihminen on oma itsensä ja helpoimmin lähestyttävissä.

"Jokaisella meistä on synnynnäinen läsnäolon taito", Rodenburg muistuttaa.

Useimmilla tämä taito vain on kadonnut aikuistumisen myötä.

Kiireinen aikuinen käpertyy helposti itseensä ja on muiden tavoittamattomissa – tai sitten hän ajautuu toiseen ääripäähän eli on yliaktiivinen tyrkyttäen itseään ja mielipiteitään jopa aggressiivisesti. Joko energia on lukkiutunut sisälle kehoon, jolloin koko ihminen jää helposti huomiotta, tai se on yliampuvaa, mikä väsyttää itseä ja muita.

Molemmat tavat ovat huonoja, koska ne estävät olemasta läsnä ja saamasta yhteyden muihin.

On tyypillistä, että naiset vaikenevat ja liukuvat tavoittamattomiin eli ensimmäiseen kehään. Miehet taas tuovat itseään esiin keinolla millä hyvänsä ja ovat yhtä lailla tavoittamattomissa kolmannessa kehässä.

"Suurin osa ruotsalaisista on jumiutunut itseensä ja ensimmäiseen kehään", sanoi Rodenburg taannoin ruotsalaislehden haastattelussa.

Se kuvannee myös meitä suomalaisia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi