27.9.2009 16:22
Kaulalihasten venytys purkaa kiristystä ja avaa ryhtiä.
Päänsärky johtuu usein hartia- ja niska-alueen lihasten jännityksestä. Tyypillistä on, että lihakset ovat heikentyneet yksitoikkoisessa käytössä, kuten päätetyössä.
Heikot lihakset jumiutuvat helposti, ja jännitys tuntuu päänsärkynä ohimolla tai jomotuksena niskassa, hartioissa ja silmissä. Pahimmillaan särky on jatkuvaa. Pää- ja niskakivut ovat yleisimpiä vaivoja, joiden takia käydään lääkärissä.
Oheisessa videossa näytettävä yksinkertainen jumppa ehkäisee päänsärkyä, mutta sillä voi myös hoitaa jo alkanutta kivistystä. Liikkeet on suunniteltu niin hetkelliseen kuin pitkäaikaiseenkin kipuun.
Harjoituksissa vahvistetaan, liikutetaan ja venytetään kaulan, niskan, hartioiden ja rintakehän lihaksia, jotka tukevat oikeaa asentoa istumatyössä.
Yksi jumppakerta ei riitä. Jotta harjoitus tuottaisi tulosta, harjoituksia on toistettava tunnollisesti, vähintään kuuden viikon ajan 2–3 kertaa viikossa.
Jumpasta on suositeltavaa tehdä jopa päivittäinen rutiini varsinkin, jos pääkipu alkaa uudelleen harjoitusjakson päätyttyä tai tauon jälkeen.
Liikkeiden teho on tieteellisesti tutkittu Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä.
Liikkeet testattiin UKK-instituutissa Tampereella toimistotyötä tekevillä keski-ikäisillä naisilla, jotka kärsivät kroonisesta pää- ja niskakivuista.
Pääkipu väheni kaikilla testiryhmän jäsenillä, jotka tekivät liikkeet kolmesti viikossa. Kipu väheni myös osalla pari kertaa viikossa harjoitukset tehneillä.
Liikkeet ovat pieniä, mutta rankkoja, ja ne voivat aluksi kipeyttää lihaksia. Siksi on parempi aloittaa liian kevyesti kuin innostua liikaa.
Liikkeet eivät aiheuta päänsärkyä. Jos päätä särkee harjoittelun jälkeen, kannatta hakeutua ammattilaisen hoitoon, koska silloin kipu johtuu muusta kuin lihasjännityksestä.
Migreenipotilaille tästä jumpasta ei välttämättä ole apua. Heidän kannattaa keskustella harjoituksista lääkärin kanssa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi