Päätä särkee päivittäin

Oikomisraudat ja Botox-ruiske ovat kroonisen migreenin uusia hoitoja

 Kun migreeni yltyy jokapäiväiseksi, päänsärkypotilas on pulassa. Tuttu lääkitys ei auta, toimintakyky katoaa eikä huomista tai tulevaisuutta uskalla suunnitella migreenikohtausten pelossa.

Migreenistä kärsii arviolta joka kymmenes suomalainen.

"Suurin osa migreenipotilaista saa avun tulehduskipulääkkeistä tai migreenin hoitoon tarkoitetuista täsmälääkkeistä", päänsärkypotilaisiin erikoistunut neurologi Mikko Kallela kertoo.

Noin 5–8 prosentilla migreenipotilaista sairaus kuitenkin kroonistuu. Kroonisessa migreenissä kovia päänsärkykohtauksia voi tulla päivittäin kuukausien tai jopa vuosien ajan.

Migreenikohtaus ei suoraan aiheudu mistään tietystä ruoka-aineesta, niska-hartialihasten jäykkyydestä, stressin purkautumisesta tai hampaiden narskuttelusta yöllä. Nämä kaikki – ja monet muut hyvin yksilölliset seikat – voivat kuitenkin herkistää migreenikohtaukselle.

Kallelan mielestä potilaan onkin tärkeää oppia tuntemaan oma migreeninsä. Potilas tietää parhaiten, mitkä tekijät laukaisevat juuri hänen migreeninsä.

Lääkkeetön hoito on Kallelan mukaan kroonisessa migreenissä yhtä tärkeää kuin lääkehoito ja se tulisi aloittaa heti diagnoosin jälkeen.

Lääkehoito tehoaa toki nopeammin, mutta lääkkeetön hoito voi tuoda pitkäaikaisemman avun.

"Paras lääkkeetön hoito on se, että pysyy hyvässä fyysisessä kunnossa. Migreenipotilaan pitää kuitenkin aloittaa kuntoilu varovaisesti. Raju liikunta voi aiheuttaa kohtauksen", Kallela huomauttaa.

Sauvakävely tai muu rauhallinen aerobinen liikunta on usein avuksi.

Jos niska-hartiaseudun jäykkyys herkistää migreenille, voi hieronnoista, fysioterapiasta ja kotijumppaohjeista olla apua.

"Joillakin potilailla niskan ja hartioiden lihaksiin annetut Botox-ruiskeet laukaisevat jännitystiloja", Kallela mainitsee.

Botox eli botulinumtoksiini on erittäin pieninä pitoisuuksina lääkeaine, joka lamauttaa pistosalueen lihaksen.

Botox ei poista migreeniä, mutta ruiskeella lamautetut lihakset eivät pysty jännittymään ja provosoimaan migreeniä. Botoxia voidaan pistää myös otsaan, ohimoille ja leukoihin. Käsittelyn vaikutus kestää noin kolme kuukautta, jonka jälkeen pistokset uusitaan.

Botoxia annetaan esimerkiksi Hyksin alueella päänsäryn tai migreenin hoitoon vain yksityisillä lääkäriasemilla.

Purentaviat tai yöllinen hampaiden narskutus voivat herkistää migreenille, samoin ongelmat poskionteloissa tai näössä.

"Leuka, silmät ja poskiontelot ovat kaikki yhteydessä samaan hermostoon. Pitkittyneessä päänsäryssä nämä kaikki olisi syytä tarkastaa", Kallela toteaa.

Kallela ei tyrmää mitään lääkkeetöntä keinoa päivittäiseksi yltyneen migreenin hoidossa. Eri potilaat ovat löytäneet avun eri asioista kuten ruokavaliosta, akupunktiosta ja rentoutustekniikoista.

Krooninen migreeni on vaikea sairaus jokapäiväisessä elämässä. Suunnitelmia ei voi tai uskalla tehdä. Poissaolot työstä käyvät omalletunnolle, mutta lamaannuttava kipu vie työkyvyn.

Päivittäinen päänsärky ei lähde yhdellä lääkärikäynnillä, Kallela muistuttaa.

Oikea diagnoosi ja toimiva potilas-lääkäri-suhde ovatkin kroonisesta migreenistä kärsivälle tärkeitä.

"Potilas tarvitsee oman lääkärin, joka ymmärtää ja selittää. Migreenipotilas pitäisi aina hoitaa siellä, missä hoitamiseen on aikaa", Kallela tuumaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi