Perheongelmat pahentavat fobioita

Fobioista yritetään päästä eroon siedätyshoidolla. Siedätyshoito ei ole sitä, että hämähäkkikammoisen päälle heitetään hämähäkki – elävä tai muovinen. Päinvastoin.

"Ensin näytetään hämähäkin kuva ja sekin kaukaa. Kun se ei enää ahdista, voidaan kuvaa katsoa vähän lähempää", kuvailee professori Hasse Karlsson hoidon edistymistä.

"Lopulta kammoinen voi pitää hämähäkkiä kädessään."

Olipa kyse hyönteisistä tai avarista paikoista, hoito vaatii kärsivällisyyttä. Toistoja voidaan tarvita jopa satoja.

Siedätyshoidon teho ja tarvittavien toistojen määrä on yksilöllinen. Useimmilla fobia ei häviä, jos sille ei tee mitään.

Kun elämä on järjestyksessä, pelkoa voi jopa hallita. Jos elämä mutkistuu, esimerkiksi perheongelmien vuoksi, epävarmuuden tuoma stressi kasvattaa vanhaa pelkoa.

Sietokyky voi kasvaa myös ilman hoitoa. Eräs nainen pelkäsi kastematoja, mutta oli innokas viherpeukalo ja pöyhi pihaansa madon kohtaamisen uhallakin. Ensin pelko oli hysteeristä, mutta monen vuoden ja madon jälkeen hän pystyi rauhoittumaan. Enää madot eivät tunnu uhkaavilta.

"Altistus toimii hoitona useimpiin fobioihin. Koska reaktio laukeaa aivoissa arvaamatta, toisten ei auta selittää ongelmaa. Tunnereaktion yli täytyy yrittää päästä kontrolloimalla tilannetta tietoisesti."

Eniten hoidettu pelko on sosiaalisiin fobioihin kuuluva esiintymiskammo. Foobikko hakeutuu hoitoon vasta, kun pelko alkaa häiritä työelämää.

"Sosiaaliset fobiat perustuvat ihmisten väliseen dynamiikkaan. Esiintymiskammoinen pelkää tulevansa pilkatuksi tai häpeää jännittämistään."

Fobioista kärsivien tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä lievästä fobiasta kärsivä ei yleensä hakeudu hoitoon. Arvellaan, että joka kymmenes kärsii jonkinasteisesta fobiasta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi