Ponnistelu kannattaa keski-iän jälkeenkin

 Oppimiskyky säilyy koko elämän. Aivot muokkautuvat ja pystyvät ottamaan tietoa vastaan elämän loppuun saakka.

 Iän karttuessa oppiminen ja asioiden muistaminen voi olla hitaampaa kuin nuorena. Uusien asioiden opettelu haastaa ja aktivoi aivoja ja on parasta aivojumppaa. Aivot ovat kuin lihas: niitä pitää käyttää, jotta ne pysyvät kunnossa.

 Erityisesti eläkkeelle jäämisen jälkeen on tärkeä huolehtia, että aivot saavat työtä, kun ansiotyön tuomat virikkeet jäävät pois.

 Henkisten virikkeiden puute lisää muistihäiriöiden ja Alzheimerin taudin riskiä.

 Ihmisen fyysinen toimintakyky alkaa heiketä vasta 75–80-vuotiaana. Siihen asti voi harrastaa liikuntaa normaalisti, jos pääsee liikkeelle eikä ole näköä, kuuloa tai tasapainoa rajoittavia sairauksia.

 Lihasvoima kehittyy vielä yli 90-vuotiaanakin. Voimaharjoittelu ylläpitää ja lisää lihasvoimaa ja kävelykykyä.

 Liikunta on tehokas keino hoitaa kipua. Kun liikkuu, kolottaa vähemmän. Liikunta antaa sisältöä elämään ja parantaa elämänlaatua.

 Toimintakyvylle vaarallisimmat paikat ovat sohva ja sänky.

Lähteet:

Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Geriatrian professori, tutkimusjohtaja Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista Tukholmasta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi