Probiootista tuli muotituote

Maitohappobakteerista on moneksi: se lisää vastustuskykyä, estää ripulia ja tulehduksia sekä tasapainottaa vatsan toimintaa

 Bakteeritutkimuksessa on meneillään melkoinen murros.

Tutkijat ympäri maailmaa ovat nyt kiinnostuneita probiooteista, hyödyllisistä bakteereista, jotka taistelevat ruuansulatuskanavassa pahoja bakteereja vastaan ja pitävät ihmisen immuunijärjestelmää kunnossa.

Jo sadat uudet tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa proboottien vaikutuksista immuniteettiin, atooppisiin ihottumiin, hengityselinten ja ruuansulatuskanavan infektioihin, suoliston sairauksiin ja matkaripuliin.

Useimmat näistä elimistön vastustuskyvyn kannalta tärkeistä eliöistä ovat maitohappobakteereita tai samaan lajiin kuuluvia bifidobakteereita.

Maailman tunnetuin ja tutkituin maitohappobakteeri on Lactobacillus GG (LGG).

Keskeistä tutkijoiden mielestä ovat probioottien vaikutukset bakteerikannan eli ruuansulatuskanavan mikrobiston tasapainoon sekä immuunivasteeseen. Tutkimustulokset ovat niin lupaavia, että probiootteja käytetään jo yleisesti muun lääkehoidon ohessa.

"Näyttää siltä, että probiootit muokkaavat paksusuolen suolifloraa ja voivat helpottaa suoliperäisiä oireita", erikoislääkäri Markku Hillilä Jorvin sairaalan gastroenterologiselta klinikalta sanoo.

Hän on perehtynyt erityisesti ärtyneen suolen oireyhtymän hoitoon.

Lactobacillus GG -bakteereilla on probioottisten bakteerien tärkeät perusominaisuudet. Ne ovat elinvoimaisia ruuansulatuskanavan eri osissa sekä lisäävät hyödyllisten bifidobakteerien määrää. Ne kiinnittyvät suolilimaan hanakasti ja myös puolustavat reviiriään.

"Ne tuottavat yhdisteitä, jotka hillitsevät haitallisten bakteereiden kasvua ja pystyvät syrjäyttämään haitallisia bakteereita", vastaava tutkija Eveliina Myllyluoma Valion tutkimuskeskuksesta toteaa.

Hän tutki Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan probioottiyhdistelmän vaikutuksia helikobakteerin häätöhoidon yhteydessä.

Probioottien vaikutus mikrobistoon on kuitenkin lyhytaikainen. Kun niiden nauttiminen on lopetettu, bakteerit häviävät yleensä noin viikon kahden aikana suolistosta.

Probiootteja käytetään varsinkin akuutin ripulin hoidossa ja turistiripulin ehkäisyssä. Useiden tutkimusten mukaan Lactobacillus GG:tä nauttineiden pikkulasten akuutti ripuli on jäänyt puolet lyhyemmäksi kuin lumevalmistetta saaneiden.

"Lactobacillus GG vähentää ripulin kestoa, koska se muun muassa palauttaa suoliston takaisin tasapainoon", Myllyluoma sanoo.

Turistiripulia ehkäistäessä probioottien ottaminen pitäisi aloittaa kuitenkin riittävän ajoissa, neljä viisi päivää ennen matkaa.

Tavallisen jogurtin hapatebakteerien ei ole todettu auttavan.

Probiootit voivat vähentää myös antibioottien sivuvaikutuksia, kuten vatsan löysyyttä. Vaikka Lactobacillus GG:n on todettu olevan herkkä tavallisimmille antibiooteille, se selviää hengissä antibioottihoitojen aikana.

Ärtyneen suolen oireyhtymän hoitoon probiooteista on tullut yhä kiinnostavampi lisä. Vaivaa ei voi parantaa, mutta oireita voi lievittää.

"Ne ovat sikälikin kätevä lääke, ettei niiden käyttöön liity hankalia sivuvaikutuksia", Markku Hillilä sanoo.

Tutkimusta kuitenkin vaikeuttaa se, että suoliston bakteeripopulaatiot ovat yksilöllisiä ja saattavat poiketa paljon toisistaan. Niinpä myös terveysvaikutukset voivat vaihdella.

"Tietty kanta on selvästi tehokkaampi kuin toinen", Hillilä toteaa. "Mutta mikä on se paras cocktail? Otin Thaimaan-matkalla probiootteja, samoin muu matkaseurue. Kaikki niitä syöneet saivat ripulin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi