Ravintolassa kevyt ei ole aina kevyttä

Ravintolaruoka on usein laihduttajan kauhu: broileri ui kastikkeessa, keitto ja salaatti ovat rasvaisia ja kasvisruuat täynnä kermaa.

Söisinkö tänään pihvin béarnaisekastikkeella ja kermaperunoita? Vai pariloidun pihvin, punaviinikastiketta ja keitetyt perunat?

Sitä onkin viisasta miettiä, sillä annosten energiamäärien ero on huima! Pariloitu pihvi lisukkeineen sisältää 440 kilokaloria, voissa paistettu pihvi lisukkeineen liki tuplasti enemmän, 835 kilokaloria.

Entä jos lounaaksi ottaisikin kasvissosekeittoa tai kermassa haudutettua lohta keitettyjen perunoiden kera? Lautasellinen sosekeittoa on vain 120 kilokaloria, lohiannos 440 kilokaloria – jos jättää kerman tarjoiluvatiin.

Ravintoloiden ruoka on usein kaukana ravintosuosituksista. Se on liian rasvaista, proteiinipitoista ja vähähiilihydraattista, kuvaa ravitsemuksen yliopettaja Enni Mertanen. Hän on väitöskirjassaan tutkinut ravintolaruokia.

"Suurin osa ravintoloista ei edes tiennyt, paljonko energiaa ruuissa on." Se, mikä yleensä mielletään kevyeksi, ei ravintoloissa ollut sellaista: kala ja broileriannokset uivat kastikkeissa, keitot ja salaatit olivat rasvaisia ja kasvisruokiin oli käytetty paljon kermaa ja rasvaa.

Ravintoloissa ei Mertasen mukaan kasviksia arvosteta. Niitä ei opetella valmistamaan oikein, vaan niihin tuodaan maku kastikkeilla ja kermalla. Samoin broilerin mahdollinen kuivuus peitetään runsaalla kastikkeella.

Työpaikkojen omissa ruokaloissa tilanne on useimmiten parempi.

Etenkin suuret ravintolaketjut pyrkivät noudattamaan suosituksia, ja niillä on usein myös omat ravitsemussuunnittelijansa.

"Niistä saa suositusten mukaista syötävää, kun valitsee sydänmerkin saaneita annoksia. Merkki takaa, että mahan saa täyteen ilman liikaa rasvaa ja suolaa", sanoo ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta.

Ravintoloiden kaloripommeja ovat esimerkiksi voinapit sekä kermaiset ja öljyiset kastikkeet. Painostaan huolehtiva jättää napit pois pihvin päältä ja pyytää kastikkeen erillisessä astiassa.

"Silloin saa itse päättää, miten paljon kastiketta panee. Sitä voi käyttää vain mausteena", Mertanen neuvoo.

On myös hyvä kysyä ravintolassa, miten esimerkiksi keitot on tehty. "Niihin laitetaan yllättävän paljon rasvaa antamaan makua. Ravintolat sanovat, että ne tarjoavat ruokaa, jota asiakkaat haluavat. Kannattaa siksikin sanoa, että haluaa kevyen annoksen."

Ravintolan ja työpaikan kuppilan buffet-pöydässä annoksen kokoaminen kannattaa aloittaa salaattipöydästä, Tuija Pusa neuvoo.

Lautasmallin mukaan tuoresalaattia tai -raastetta otetaan puolet annoksesta. Öljyisiä vihanneksia voi käyttää vain mausteeksi. Sen jälkeen lautaselle pannaan neljännes annoksesta hiilihydraatteja eli perunaa, riisiä tai pastaa.

Vasta viimeiseen koloon tulee kokolihaa, broileria tai kalaa.

Keittopäivinä annoksen osat voi koota tarjottimelle oikeassa suhteessa.

"Buffetissa ahneus voi yllättää. Kannattaa päättää jo etukäteen, että tällä kertaa syön vain yhtä tai kahta pääruokaa. Muuten tulee maistettua vähän kaikkea, ja ruokaa kertyy aivan liikaa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi