Suomessa syödään liikaa unilääkkeitä

Unilääkkeet huonontavat unen laatua. Muita hoitoja on tarjolla vähän, ja ne ovat kalliita. Myös lääkärien koulutus on retuperällä.

Suomessa käytetään unilääkkeitä enemmän kuin muualla Euroopassa. Myös unettomuutta on meillä enemmän, mutta siihenkin nähden lääkkeisiin turvaudutaan herkemmin, kertoo ylilääkäri, dosentti Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tie ei ole kovin kestävä, sillä lääkkeet huonontavat unen laatua.

Työtovereideni joukossa on monia, jotka ovat käyttäneet vuosikausia, jopa vuosikymmeniä unilääkkeitä tai nukahtamislääkkeitä, vaikka niitä saisi käyttää vain akuutin kriisin ylitse, yleensä pari viikkoa.

Muita hoitoja on liian vähän, siksi tilanne on meillä Partosen mukaan surkea.

Krooninen unettomuus alkaa Partosen mukaan usein murrosiässä. Joka kymmenennen potilaan pitkäkestoiselle unettomuudelle ei löydetä mitään psyykkistä tai elimellistä syytä. Hoidon löytäminen näille potilaille on vaikeaa.

Unettomuuden syy ei selviä yhdellä eikä vielä toisellakaan lääkärikäynnillä. Kaikkein tärkeintä Partosen mukaan olisi se, että syyt selvitettäisiin perusteellisesti: siihen pitäisi käyttää aikaa vähintään kuukausi.

Lääkkeettömällä kognitiivis-behavioraalisella terapialla on saatu hyviä tuloksia.

Se pyrkii löytämään unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä. Psykoterapeutti Soili Kajasten mukaan nukahtamisvaikeudet ovat usein seurausta unettomuuden pelosta johtuvasta ylivireydestä.

Koulutettuja, päteviä terapeutteja on kuitenkin hyvin vähän. Ja terapia on kallista.

Halvempaa on määrätä potilaalle unilääkettä.

Unettomuuden hoito on Suomessa muutenkin lapsenkengissä. Julkisella puolella yliopistosairaaloista Tampere on ylivoimainen edelläkävijä. Sairaalaan perustettiin vuonna 2005 unilaboratorio ja uniklinikka. Muissa yliopistosairaaloissa hoidon taso on kirjava ja puutteellinen.

Esimerkiksi Helsingin seudulla eli Husin alueella tilanne on erittäin epätyydyttävä, arvostelee unitutkija, dosentti Tarja Stenberg.

Hyksissä hoidetaan lähinnä uniapneaa.

Stenbergin mielestä lääkärien koulutus Suomessa on katastrofaalisessa tilassa. Peruskoulutuksessa unta käsitellään muutaman oppitunnin verran.

"Siksi lääkärit eivät tiedä muita hoitokeinoja kuin unilääkkeet, ja se on tuhon tie."

Lääketehtaat ovat vahvasti mukana esimerkiksi tutkimuksessa. Perusteellista jatkokoulutusta ei olisi edes mahdollista järjestää ilman lääketehtaiden rahoitusta, Stenberg huomauttaa.

Yksityisiäkin uniklinikoita on vain kourallinen.

Yksityisklinikallekin voi päästä kunnanlääkärin lähetteellä, mutta esimerkiksi Helsingissä lähetteitä ei saa. Käytäntö vaihtelee kunnittain.

Helsinkiläisen Vitalmed-uniklinikan johtaja, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen kertoo, että potilaat tulevat kunnanlääkärin lähetteellä lähinnä muualta kuin Helsingistä. Helsinkiläisetkin pääsevät klinikalle – omalla rahalla.

Myös työterveyshuollossa on eroja. Toiset ohjaavat potilaita jatkotutkimuksiin ja erikoislääkärille. Toisissa taas potilasta hoidetaan tyypilliseen tapaan kirjoittamalla unilääkettä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi