Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella

Ihmiset sinnittelevät työpaikoilla ja vievät huolet kotiin

 Taantuma lisää ihmisten ahdistusta, masennusta ja stressiä.

Se ei kuitenkaan näy saman tien sairauspoissaoloina tai jonoina mielenterveyspalveluihin. Tilasto kadottaa sisäänsä sen tosiseikan, että ihmiset pyrkivät sinnittelemään.

"Ei haluta näyttäytyä huonosti voivina työpaikoilla epävarmoina aikoina", sanoo johtava psykologi Aku Kopakkala lääkärikeskus Mehiläisestä.

"Ihmiset sinnittelevät koteihin, ja epävarmuus näkyy kotielämässä."

Sairauslomat eivät olekaan Kopakkalan mukaan hyvä kuvastin ihmisten pahoinvoinnille taantuman aikana, koska piikki tulee vasta myöhemmin.

"Taantuma näkyy yhteiskunnassa pitkällä viipeellä. Ihmisten huono olo purkautuu poissaolotilastoihin vasta, kun tilanne purkautuu."

"Laman aikana palveluita, joita tarjotaan ja joihin voi hakeutua, supistetaan, ja ihmisiä voi jäädä vähemmälle hoidolle. Säästöt voivat näkyä vasta jonkin ajan kuluttua muutoksena huonompaan", sanoo myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikön päällikkö Timo Partonen.

Huono olo kilpistyy helposti myös fyysisiin oireisiin, eikä henkistä pahaa oloa välttämättä edes diagnosoida.

"Jännitysoireita, unettomuutta, päänsärkyä", Kopakkala luettelee.

Depressio on kuitenkin nykyisin yleisin sairauslomaan johtava diagnoosi. Kopakkalan mukaan depressio on syynä kolmasosasta puoleen määrätyistä sairauslomista.

"Kela ei hyväksy uupumusta sairausloman syyksi, jolloin yleinen diagnoosi on depressio", Kopakkala sanoo.

Joillekin taantuma tuo myös helpotuksen.

"Monelle on helpompaa, kun on lama, jos ei ole duunia. Voi sanoa, että se johtuu yhteiskunnasta, ja itsestä ei ole kiinni paljon mitään", Kopakkala tietää.

Partonen kuitenkin muistuttaa, että on yksilöstä kiinni, keksiikö mielekästä tekemistä lisääntyneeseen vapaa-aikaan. "Aluksi kokemus voi olla myönteinen, mutta kun tilanne jatkuu pitkään, se voi kääntyä myös kielteiseksi."

Luovuus, kekseliäisyys ja kaverin auttaminen joka tapauksessa karisevat taantuman aikana työelämässä olevilta, kun ihmiset keskittyvät suoriutumaan omista työtehtävistään.

"Luovuus tulee esiin, kun ihmisillä on mukavaa, turvallista ja luppoaikaa. Luova ja kekseliäs kehittäminen ei oikein sovi yhteen laman kanssa", Kopakkala sanoo.

Myös opiskelijat ottavat kantaakseen oman osansa taantuman murheista.

"Mielenterveysongelmat ovat tärkein yksittäinen tekijä, joka uhkaa opiskelukykyä, ja ilman riittävää hoitoa ne vaikeuttavat myös työelämässä selviytymistä", kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ylilääkäri Päivi Pynnönen.

Opiskelijoiden jonot mielenterveyshoitoon ovat kasvaneet vuosien aikana niin, että tällä hetkellä YTHS:n kiireettömään hoitoon joutuu jonottamaan yleensä hoitotakuun enimmäisajan, kuusi kuukautta.

Jotta hoitotakuun aikarajaa pystytään noudattamaan, YTHS joutuu Pynnösen mukaan karsimaan pitkistä psykoterapeuttisista hoidoista.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi