Tappavan vaarallinen talvi

Kylmä kuormittaa rankasti terveyttä. Se altistaa tulehduksille ja tapaturmille. Lumipyryn jälkeen äkkikuolemat lisääntyvät.

Kunnon pakkaset jatkuvat nyt alkuviikollakin, mutta jokin on muuttunut. Oletko huomannut? Pakkanen ei tunnu enää yhtä purevalta kuin vielä vaikka vuodenvaihteessa.

Näin kuuluukin olla. "Ihminen sopeutuu kylmään jo parissa viikossa", professori Simo Näyhä Työterveyslaitoksesta kertoo.

Talvesta on paljon iloa, mutta väestötasolla nähdään, kuinka rankasti kylmä vuodenaika kuormittaa terveyttä. Talvihan on suorastaan tappavan vaarallinen!

Suomessa paleltuu hengiltä joka vuosi 75–85 ihmistä, pääosin keski-ikäisiä, päihtyneitä miehiä ja kotoa tai laitoksista harhautuneita muistisairaita vanhuksia.

Pakkaskuolemat ovat vain murto-osa kylmän vakavista seuraamuksista. Suomessa sattuu vuosittain 2 500–3 500 kuolemaa, jotka johtuvat kylmyyden suorista tai epäsuorista vaikutuksista, vaikka tilastoihin kuolinsyyksi kirjataankin sydäninfarkti, aivohalvaus, keuhkokuume tai muu "normaali" syy.

Talvikuolemien osuus on Suomessa 5–7 prosenttia kaikista kuolemista. Kylmä vaatii kymmenen kertaa enemmän uhreja kuin liikenne.

Miten tämä on mahdollista?

Mehän olemme arktinen kansa. Olemme selviytyneet talvisodasta! Asumme lämpimissä taloissa, teemme töitä sisätiloissa ja osaamme suojautua kylmältä. Olemme niin karaistuneita, että meitä eivät paukkupakkaset nujerra!

Vai olemmeko?

Joka neljäs suomalainen potee jotakin kroonista tautia, jota kylmyys saattaa pahentaa. Meillä on sepelvaltimo- ja verenpainetautia, astmaa ja keuhkoahtaumatautia, diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Kylmä käynnistää elimistössä suojautumisreaktioita, jotka vähentävät lämmön hukkaa ja parantavat kylmän sietoa. Verenpaine nousee ja veren koostumus muuttuu, pulssi tihenee ja hengitystilavuus pienenee.

Terve elimistö kestää muutokset hyvin, mutta kroonisesti sairaille ja iäkkäille ne voivat olla vaarallisia. Riski kasvaa jo alle 50-vuotiailla.

Suomessa on tiedetty 1700-luvulta saakka, että kuolleisuus on korkeimmillaan talvikuukausina. Mitä kylmempi ilma, sitä enemmän kuolleita. Talvikauden aikana kuolleisuus hengityselinten sairauksiin kasvaa 90 prosenttia ja verenkiertoelinten sairauksiin 40 prosenttia.

Yksittäisen ihmisen kuolemanriski voi olla kylmimpinä päivinä 30 prosenttia korkeampi kuin leutoina päivinä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +15 astetta.

"Bakteeri- ja virusinfektiot voivat aiheuttaa talvisaikaan sydänkohtauksia suoraan tai välillisesti etenkin iän ja sairauksien heikentämille ihmisille", Simo Näyhä kertoo.

Yksittäinen riski on esimerkiksi lumipyry. Äkkikuolemat lisääntyvät Suomessakin lumimyräköiden jälkeen, kun sydänvikaiset rehkivät lumilapio kourassa tai pukkaavat raskasta kolaa.

Kuolemantapausten määrä on Suomessa pienimmillään, kun vuorokauden keskilämpötila on +14 astetta. Leudommilla alueilla, vaikkapa Välimeren maissa, ihmiset hytiset jo parissakymmenessä asteessa.

Me suomalaiset olemme sopeutuneet kylmiin oloihin. Osaamme suojautua ja varoa vaaraa.

"Talvikuolemia sattuu meillä suhteessa vähemmän kuin leudommissa Euroopan maissa. Tämä johtuu käyttäytymisen eroista ja asumiskulttuurista. Esimerkiksi Englannissa asunnoissa on huono lämmitys ja ikkunoissa yksinkertaiset lasit", Näyhä toteaa.

Ilmastonmuutoksen myötä terveydenhuollossa joudutaan pian varautumaan uusiin haasteisiin, kun huippukylmät ja kuumat jaksot, rankkasateet, kuivuus ja muut ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Mutta meillä on nyt jo kylmä!

Päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle nollan, on Etelä-Suomessa 120–150 ja Inarin korkeudella keskimäärin 180 päivää vuodessa.

Noin 800 000 suomalaista tekee ainakin ajoittain kylmätyötä. Heistä lähes 300 000 työskentelee päivät pitkät kylmässä, esimerkiksi rakennuksilla sekä maa- ja metsätaloudessa. Kehon jäähtyminen ja kylmästressi heikentävät toimintakykyä ja aiheuttavat työtapaturmia, paleltumia ja hypotermiaa.

Pohjoissuomalaiset altistuvat työaikana kylmälle pitempään kuin eteläsuomalaiset, ja maaseudun asukkaat pitempään kuin kaupunkilaiset. Pohjois- ja Itä-Suomessa altistutaan kylmälle myös vapaa-aikana huomattavasti enemmän kuin Helsingissä.

Helsingissä podetaan silti paleltumia enemmän kuin missään muualla Suomessa.

Annetaan Simo Näyhän siis muistuttaa perusasioista:

"Kylmällä tärkeintä on kehon ääreisosien suojaaminen. Lakki päähän ja käsineet käteen. Kovalla pakkasella myös naisille pitkät housut ja paksut sukkahousut alle. Mieluiten ei hametta."

Talvesta voi selvitä hengissä.

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi